Ohjeistus: Kielikampuksen virtuaalinen zombi-pakohuonepeli kieltenopetukseen
Jyväskylän yliopiston Kielikampus on luonut zombiteemaisen, virtuaalisesti pelattavan pakohuonepelin, joka on nyt vapaasti pelattavissa. Yllättävällä teemalla kieltenoppimista lähestyvää peliä voi hyödyntää esimerkiksi oppitunneilla tai itsenäisesti kotona. Peli antaa maistiaisia maailman kielistä niin lukiolaisille kuin aikuisille.
Pelin pelaaminen ja sen analysointi soveltuu tehtävänä suoraan esimerkiksi LOPSin (2019) mukaisen ENA1-moduulin sisältöihin. Pelin suositusikäraja on 15 vuotta.
Peli on julkaistu ensimmäisen kerran Tutkijoiden yössä vuonna 2020. Nyt rutkasti positiivista palautetta kerännyt pakopeli halutaan tarjota vielä suuremmalle yleisölle.
- Pelin kuvaus
- Miten pääsen pelaamaan peliä luokkani kanssa?
- Opettajan cheat sheet pakohuonepeliin
- Pelin oppimistavoitteet lukiolaispelaajan kannalta
- Pelin soveltaminen (lukion) oppitunnilla
- Pelin sisältävä oppituntikokonaisuus
- Pelin tekijät
Pelin kuvaus
Peli on Google Formsin ja siihen upotettujen Youtube-videoiden avulla rakennettu virtuaalinen pakopeli, jossa ratkotaan ongelmanratkaisutehtäviä ja pyritään selvittämään tarinaa eteenpäin.
Apua! Zombit ovat vallanneet maailman ja myös Jyväskylän, ja iso osa ihmiskunnasta on jo muuttunut eläviksi kuolleiksi. Jyväskylän yliopistosta on saatu hyviä uutisia, sillä monikielinen ja -tieteinen tutkijaryhmä on lopultakin kehittänyt zombivirukseen rokotteen. Urhea vahtimestari on valmiina tunkeutumaan zombeja kuhisevaan rakennukseen, mutta myös sinun apuasi kaivataan, jotta rokote saadaan turvallisesti armeijan käsiin ja jaettavaksi kaikille vielä elossa oleville!
Peli vie sinut biologian laitoksen syövereihin urhean vahtimestarin mukana, ja pääset testaamaan omia ongelmanratkaisutaitojasi, hoksottimiasi ja monikielisiä viestintätaitojasi samalla, kun autat pelastamaan maailman. Minkään tietyn vieraan kielen taitoja ei pelissä tarvita, mutta pelin tehtävät vievät sinua kielten ja koodien maailmaan.
Pelissä ratkotaan pakohuonepelien tyyppisesti ongelmia siten, että edellisestä tehtävästä saadaan aina avain eteenpäin pääsemiseksi. Juonellisesti pelaajat muodostavat tiimin, jonka tehtävänä on auttaa vahtimestaria rokotteen pelastamisessa aina, kun vastaan tulee ongelmia.
Teeman mukaisesti pulmat liittyvät hyvin usein kielitaitoihin: esimerkiksi yhdessä tehtävässä vahtimestari löytää zombin taskusta arabiankielisen huonekartan, josta pitää selvittää oikean laboratorion numero. Tehtävät saadaan vahtimestarilta avunpyyntövideoina, ja videoilla vilahtelee biologian laitoksen maisemia sekä päämäärättömästi vaeltelevia tai takaa-ajavia zombeja.
Pelissä käytetään omaa tietokonetta ja internetselainta, ja se on tarkoitettu pelattavaksi joukkueen kanssa. Itse peli pyörii Google Formsissa, mutta kaikki apuvälineet paperista ja kynästä Google kääntäjään ovat sallittuja ja suositeltujakin, jos esimerkiksi oma kielirepertuaari ei sellaisenaan riitä tehtävien ratkaisemiseen.
Pelin pelaaminen kestää noin 1 tunnin.
Miten pääsen pelaamaan peliä luokkani kanssa?
Peliä pelataan verkkoselaimella. Peli on toteutettu Google Formsiin. Opettajan kannattaa tutustua pelin etenemiseen jo etukäteen. Voit käyttää apuna opettajan cheat sheetiä, joka sisältää pulmien oikeat vastaukset.
Jos haluatte pelata peliä suomenkielisellä ohjeistuksella, jaa pelaajille tämä linkki:
Jos haluatte pelata peliä englanninkielisellä ohjeistuksella, jaa pelaajille tämä linkki:
Opettajan cheat sheet pakohuonepeliin
Peliä kurssillaan peluuttava opettaja voi käyttää apunaan oheista cheat sheetiä, johon on koottu pulmien vastaukset.
Pelin oppimistavoitteet lukiolaispelaajan kannalta
Pelissä ja sitä analysoidessa opiskelijan tavoitteena on
- hyödyntää monipuolisesti omia kielitaitojaan ja huomata melko vähäisenkin kielitaidon hyödyt
- huomata käytännön kautta erilaisia kielenulkoisia kielitaitoja (esim. samaa muistuttavat sanat, tekstilajien samanlaiset rakenteet), joiden avulla asioita voi päätellä myös itselle vieraasta kielestä
- harjoitella erilaisten apuvälineiden, kuten sanakirjojen ja Google kääntäjän, soveltavaa käyttöä ongelmanratkaisuun
- analysoida kielen käyttämistä sekä omia kielitaitojaan ja kielellisiä päättelykykyjään laajemmasta näkökulmasta ja niiden välinearvon kannalta
Peli edistää myös osaltaan TVT-tavoitteiden saavuttamista. Tehtävässä opiskelija harjoittele erilaisten työkalujen käyttöä osana ongelmanratkaisutehtäviä eli etsii ja hyödyntää erilaisia työkaluja ja ohjelmia ongelmanratkaisussa. Lukion uudessa opetussuunnitelmien perusteissa (LOPS 2019) ei ole erikseen TVT:tä, mutta siellä todetaan esimerkiksi seuraavasti:
- Opetuksen yleiset tavoitteet: "Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessä työskentelyssä."
Pelin soveltaminen (lukion) oppitunnilla
Miksi pakopeli?
- Pelissä uppoudutaan tarinaan ja ongelmanratkaisuun, jolloin motivaatio yrittää selvittää asioita omien kielitaitojen ja erilaisten apuvälineiden avulla kasvaa. Pelissä tulee mukana kilpailullinen elementti, mikä myös usein lisää motivaatiota.
- Joukkuepeli tuo mukavaa yhteistä tekemistä ja uppoutumista, jolloin tutustuminen toisiin paranee ja kielenkäyttöön liittyvä kynnys voi madaltua.
- Pakopeli on luonteeltaan ja tehtäviltään sellainen, että siinä keskitytään ongelmanratkaisuun eikä kieltenopiskeluun sinänsä. Tehtävien ratkaisu kuitenkin vaatii kielitaitoja. Siinä siis kielitaidot pääsevät aidosti tosielämän testiin.
- Pelissä voi havainnoida sellaisia kielitaitoja, joita oppilaat eivät välttämättä muuten osaa tunnistaa, kuten kykyä päätellä samankaltaisten sanojen merkityksiä muissa kielissä tai kykyä hahmottaa tekstien rakenteita tai tulkita uusia kirjoitusjärjestelmiä ohjeiden avulla. Pelissä myös tutustutaan opiskelijoille todennäköisesti vähemmän tuttuihin kieliin, jolloin käsitys monikielisyydestä ja sen mahdollisuuksista voi avartua.
Pelin sisältävä oppituntikokonaisuus
Oppitunnit voisivat edetä esimerkiksi näin:
Ensimmäinen ja toinen oppitunti:
Opiskelijat pelaavat pelin läpi 4-5 hengen joukkueissa. Tämän voi tehdä joko tunnilla tai miksei kotonakin. Tunnilla opettaja voi antaa vihjeitä, jos joukkue jää jumiin pelissä.
Kotitehtävä:
Opiskelijat analysoivat pelikokemusta esimerkiksi seuraavien apukysymysten avulla:
- Mitkä tehtävät olivat helpoimpia? Miksi? Mitä niissä tarvittavia taitoja sinulla tai teillä oli?
- Mitkä tehtävät taas olivat vaikeimpia? Miksi? Millaisia taitoja niissä olisi tarvittu, mitä sinulla/teillä ei vielä ole?
- Mitä apuvälineitä käytitte ja missä tehtävissä? Miten päädyitte näihin apuvälineisiin? Mistä oli eniten apua?
- Mitä ajattelet nyt omista kielitaidoistasi? Onnistuiko jokin tehtävä paremmin, kuin aluksi ajattelit? Miksi? Tai menikö jokin huonommin, kuin ajattelit?
Kolmas oppitunti:
Tunnilla voidaan analysoida peliä ja pelikokemusta vielä syvemmin. Opettaja voi käydä läpi erilaisia kielenulkoisia kielitaitoja. Tämän pohjalta voidaan alkaa luomaan henkilökohtaista kieliprofiilia, mikä on yksi kurssin mainituista sisällöistä.
Pelin tekijät
Pelin on tuottanut Jyväskylän yliopiston Kielikampus, johon kuuluvat Monikielisen akateemisen viestinnän keskus, kielten ja viestinnän laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikka ja Normaalikoulu.
Pelin ovat ideoineet Heli Hämäläinen, Reetta Niinisalo ja Katja Kontturi.
Käsikirjoituksen ja tehtävät ovat laatineet Reetta Niinisalo, Sanna Riuttanen, Katja Kontturi, Satu Eskelinen, Heli Hämäläinen ja Kristiina Skinnari.
Tekstien kääntämisessä ovat auttaneet Heli Hämäläinen, Jussi Jussila, Jarkko Kekki, Jiayi Li-Haapaniemi, Teija Natri, Merja Pänkäläinen, Nina Sivunen (viittomakielen video) ja Sylvia Ylinen-Rauscher.
Tuotannon käytännön töissä ovat toimineet Sanna Riuttanen, Mikko Jäkälä, Kristoffer de Silva, Martta Walker ja Peppi Taalas.
Puitteet kuvauksille tarjosi Bio- ja ympäristötieteiden laitos ja Jari Haimi.
Näyttelijöinä toimivat Pasi Ikonen, Perttu Puranen, Eleni Moens, Esko Virkki, Siiri Lehtonen, Sanna Riuttanen, Reetta Niinisalo, Kristiina Skinnari, Katja Kontturi, Anni Stylman, Erkka Laine ja Niina Kiljunen. Näyttelijät puvustivat itse itsensä.
Zombimeikkaukset teki Anniina Saari.
Videot kuvasivat Pasi Ikonen, Reetta Niinisalo ja Kristoffer de Silva.
Videot editoivat Reetta Niinisalo ja Kristoffer de Silva.
Videoiden musiikit on haettu osoitteesta https://mixkit.co/free-stock-music/. Kappaleet Fright Night, Walking Dead, I Won't surrender ja Vampires in the City on säveltänyt Michael Ramir C. ja kappaleen We will get it Eugenio Mininni. Ohjevideon musiikin on säveltänyt Grigoriy Nuzhny.
Tämän oppaan ovat kirjoittaneet Reetta Niinisalo ja Pasi Ikonen.
