Saksa 1 –ryhmän tiistai alkoi matkalla kohti Voionmaankadun kotitalousluokkaa. Matka taittui jutustellen mukavia ja perillä odotti aarre sateenkaaren päässä: viikon kohokohta, muffinien leivonta! Alkuun pohdiskelimme yhdessä, mitä reseptin saksankieliset raaka-aineet voisivat olla suomeksi ja pienen johdattelun avulla sokereiden ja jauhojen merkitykset selvisivät. Seuraavaksi olikin aika käydä hommiin. Neljässä kolmen hengen ryhmässä valtasimme keittiöt ja aloimme etsiä kippoja ja kuppeja kaappien kätköistä. Leivonta sujui joutuisasti ja ilman suuria kommelluksia. Muffinien tuoksun vallatessa luokan leiriläiset askartelivat lippuja koristeiksi leivonnaisiin, tekivät leirivihkosta aiheeseen liittyviä tehtäviä ja pelasivat ruoka-aiheista muistipeliä. Uunituoreet muffinit koristeltiin kuorruttein, nonparellein ja lipuin, jonka jälkeen leivokset pakattiin laatikoihin ja suunnattiin kohti kampusta ja kotiluokkaa.
Ennen ruokalaan lähtöä tutkailimme Ilokiven ruokalistaa saksaksi käännettynä ja lapset saivat valita mieleisensä ateriavaihtoehdon. Ruokailun yhteydessä kertasimme jo edellisenä päivänä opitun hyvän ruokahalun toivotuksen, Mahlzeit! Ruokatauko sujui Saksan kansallislajin, jalkapallon, ja hyppynarudiplomien parissa, jonka jälkeen oli jo aika herkutella omin kätösin tehdyillä herkullisilla muffineilla.
Perjantain loppujuhlaa silmällä pitäen aloimme harjoitella laulu- ja tanssiesitystämme, suuren suosion ryhmän keskuudessa saavuttanutta Fliegerliediä eli saksalaista kappaletta So ein schöner Tag. Olimme mykistyneitä siitä, miten nopeasti lapset oppivat sekä laulun että tanssin, joista tulikin perjantaina suuri menestys.
Päivän toinen teema oli kulttuuri, johon tutustuttiin leikkimielisen tietokilpailun kautta. Seitsemäntoista tiukkaa kysymystä johdattivat lapset keskelle saksankielistä maailmaa; tarjolla oli kaikkea asukasluvuista Nukkumattiin. Lopuksi lapset valitsivat pienissä ryhmissä yhden kysymyksen, jonka tulisivat esittämään muiden kielten ryhmille yhteisessä kokoontumisessa iltapäivällä.
Aurinkoinen sää houkutteli meidät pihalle koristelemaan ryhmämme lakanaa saksalaisilla sanoilla, joita kuluneina päivinä oli jo opittu. Lakanasta muodostui oikea hitti – leiriläiset halusivat kirjoitella uusia sanoja lakanaan aina, kun aikaa liikeni. Perjantain loppujuhlassa lakanassa ei juuri tyhjää kohtaa ollut. Koristelun lomassa nautimme välipalan nurmikolla istuskellen.
Päivämme huipentui loppuhetkeen yhdessä muiden ryhmien kanssa. Ruotsin ja venäjän leiriläiset esittivät omat versionsa Pää, olkapää, peppu –laulusta, johon muutkin yhtyivät ainakin tanssien. Saimme myös nähdä venäjän ryhmän piirtämät ihmishahmot. Lopuksi molemmat saksan ryhmät vetivät tietokilpailun saksankielisten maiden kulttuurista. Lopuksi kokoonnuimme luokkaan. Käytävillä kaikui iloisia huudahduksia, kun lapset toivottivat toisilleen Tschüß, bis Morgen!
Meidän ohjaajien osalta päivä kului vauhdikkaasti ja ehdimme tehdä paljon. Pitkien ruokajonojen vuoksi jouduimme vähän muokkaamaan loppupäivän ohjelmaa, mutta improvisointi onnistui hienosti. Viikko oli lähtenyt reippaasti käyntiin ja tästä olisi hyvä jatkaa.