Tammikuun 27. päivänä osallistuin Kielikampuksen edustajana Kielitivoli-hankkeen päätösseminaariin Helsingissä. Kielitivoli-hanke on Opetushallituksen vuonna 2009 käynnistämä perusopetusta koskeva hanke, jossa on tavoitteena turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin lisäksi myös muita vieraita kieliä, mielellään jo perusopetuksen alaluokilla ja kehittää kielten opetuksen laatua. Hankkeeseen on osallistunut kaikkiaan 88 kuntaa, mm. Jyväskylä, sekä 14 yksityistä perusopetuksen järjestäjää. Mukana olivat lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella kaikki yliopistojen harjoittelukoulut sekä joitakin kielikouluja.
Valtion avustuksen turvin oppilaitokset pyrkivät monipuolistamaan kielivalintoja erilaisilla kampanjoita järjestämällä, huoltajille suunnatulla tiedotustilaisuuksilla sekä tarjoamalla oppilaille mahdollisuudet tutustua uusiin kieliin. Tutustumistilanne saattoi olla vain pieni opetustuokio, ns. kielimaistiaiset, kielisuihkut tai mahdollisesti useita oppitunteja useamman viikon aikana. Osa kunnista laski lisäksi A2-kielen aloittamiseen vaadittavaa ryhmäkokominimiä.
Kielitivolin ansioista kaupungeissa onnistuttiin lisäämään A2-kielen ryhmiä, mutta pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla oli edelleenkin vaikea löytää A2-kielten ryhmiin riittävästi oppilaita. Toinen merkittävä muutos ilmeni siinä, että Kielitivoliin osallistuneissa kunnissa järjestettiin yhä enemmän eri kielten etäopetusryhmiä sekä A2-kielten ja B2-kielten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden omia äidinkieliä. Hankkeen aikana opettajille tarjottiin täydennyskoulutusta sekä vertaistukea, Opetushallituksen perustamassa ”Kieltenopet verkossa” -palvelussa on mukana jo yli 1 300 opettajaa.
Seminaarin tarkoituksena ei ollut ainoastaan hankkeen tulosten esittely, vaan osallistujat saivat päivän aikana kuunnella kaikille yhteisiä luentoja sekä osallistua valinnaisiin työpajoihin. En tässä esittele näitä yksittäisiä luentoja ja tapahtumia, mutta mikäli olet kiinnostunut jostakin näistä, voit pyytää minulta niissä käytettyjä Power Point- materiaalia (ks. lista alla). Itse osallistuin Annamari Kajaston työpajaan, jossa peräänkuulutettiin viestinnällisen kielitaidon opetuksen tärkeyttä kouluissa ja esiteltiin opettajien avuksi luotua Kieli viestii –sivustoa (www.kieliviestii.fi). Kuuntelin myös Viljo Kohosen esitystä ensi syksystä perusasteen kielenopetuksessa käyttöön otettavasta kielisalkkutyöskentelystä, joka tulee olemaan tärkeä työvälinä oppilaan autonomian edistämisessä ja rohkaisemaan oppilasta aktiiviseen itsearviointiin. Kielisalkun osina tulevat olemaan kielipassi, työkansio sekä kielenoppimiskertomus.
Lopuksi lainaan kohtia Elinkeinoelämän Keskusliiton johtajan Timo Lankisen esitelmästä
”työelämän kriteerit hyvälle kielitaidolle”, jotka soveltuvat ohjenuoraksi nykypäivän kieltenopetukselle.
– Eri työtehtävissä tarvitaan eritasoista ja erilaista kielitaitoa.
– Hyvä kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilö kykenee ottamaan sujuvasti osaa keskusteluun, ilmaisemaan asioita ymmärrettävästi ja vakuuttavasti sekä rakentamaan luottamusta.
– Kyse on laajemmasta viestintäosaamisesta, joka käsittää kielitaidon lisäksi kulttuuriosaamisen sekä kyvyn käydä dialogia, argumentoida ja väitellä.
***************************************
Kielitivoli päätösseminaariin esitykset:
***************************************
Mari Kiviniemi: Millaista kielitaitoa Suomessa tarvitaan?
Timo Kekkonen: Monipuolisen kielitaidon merkitys työelämässä
Pia Bärlund: Autenttisuus vieraan kielen opetuksessa
Terhi Lahdenpohja: Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta kielitarjontaan
Annamari Kajasto: Viestinnällinen kieltenopetus
Astrid Kauber: Maahanmuuttajien kielten opetuksen järjestäminen
Anu Halvari: Käytännön kokemuksia sosiaalisen median käytöstä
Päivi Luoma: Kieliä etäopetuksena
Eija Ruohomäki: Kielikioskista herkkuja
Viljo Kohonen: Eurooppalainen kielisalkku
Terhi Seinä: Ajankohtaista kieltenopetuksesta
Anna-Kaisa Mustaparta: Kielitivolin tulokset ja päätöspuheenvuoro