Kuka on monikielinen?
Nimimerkki Savolainen
Usein ajatellaan, että ihminen on monikielinen vasta sitten, kun hän hallitsee kahta tai useampaa kieltä täydellisesti tai ainakin erinomaisesti kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Kielitaitoa on kuitenkin vähäinenkin osaaminen, joten monikielisyyttä voi toteuttaa myös osittaisilla taidoilla. Kuunteleminen ja lukeminen ovat kielenkäyttöä myös, ei vain puhuminen. Jos suomenkielinen osaa vaikkapa tilata aterian espanjaksi, puhella säästä ruotsiksi tai lukea tuoteselosteita saksaksi, hän on jo kiinni monikielisyydessä.
Monikielisyyttä on erilaista sen mukaan, millaista osaaminen eri kielissä on. Monikielisyyden painotukset voivat myös muuttua elämän mittaan, kun uusia kieliä opitaan ja vähälle käytölle jäävät kielet rapistuvat. Toisaalta kukaan meistä ei ole täysin yksikielinen vaikka ei vieraita kieliä osaisikaan, koska kaikkiin kieliin kuuluu vaihtelua esimerkiksi sen mukaan, puhutaanko yleiskieltä vai murretta, muodollisesti vai rennoissa tilanteissa tai ammattiyhteisössä vai perheen kesken. Erilaisten kielenkäytön tapojen hallinta on sekin omanlaistaan monikielisyyttä.
Anne Pitkänen-Huhta, professori (Kielten laitos) & Tarja Nikula (professori (Solki)
Suomessa vallitsee yksimielisyys siitä, että jokaisen on hyvä osata vieraita kieliä. Mutta voiko niitä opiskella koulussa yhtä aikaa? Vai menevätkö kielet sekaisin?
Nimimerkki Maailmankiertäjä
Kielet ovat aina menneet sekaisin sekä kielten ja kulttuurien historiassa että kielenkäyttäjien arjessa. Pienet kielelliset sekaannukset eivät turmele kieltä eivätkä sekoita puhujien päätä, vaan ovat osa luontevaa vuorovaikutusta ja oppimisprosessia.
Sekä tutkimusnäyttö ja arkielämä osoittavat, että kaksi- ja monikielisyydellä on lähinnä positiivisia seurauksia. Kaikkia kieliä ei tarvitse osata yhtä hyvin, vaan pienikin taito saattaa riittää pitkälle.
Mitään erityistä syytä välttää monen kielen yhtäaikaista opiskelua ei siis ole. Pitää kuitenkin miettiä miten kieliä opiskellaan: perinteinen pänttääminen ja oppikirjavetoinen opiskelu ei ole välttämättä paras keino. Nykypäivän opetus on toiminnallista ja kielen käyttöön rohkaisevaa.
Hannele Dufva, professori (Kielten laitos) & Riikka Alanen, professori (Solki)
Kielenkiintoista-palstalla lukijoiden kysymyksiin vastaavat Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen tutkijat ja opettajat. Sinulla on nyt mahdollisuus jakaa mieltäsi askarruttavia kysymyksiä kanssamme mm. kieleen, kielenkäyttöön, kielenoppimiseen, kielenopetukseen, kielipolitiikkaan, monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvistä aiheista. Lähetä kysymyksesi omalla nimellä tai nimimerkillä varustettuna osoitteeseen: kielikampus@jyu.fi tai Kielikampus PL 35 (P) 40014 Jyväskylän yliopisto.