Opeharkan monet muodot: Interaktiivista liike-elämän englantia ja toimistokoiria

Kirjoittajat: Sara Turunen, Emmi-Lotta Keisala, Nina Ålander

Johdanto

Me kielten pedagogiset harjoittelijat lähdimme tutkimusmatkalle yritysmaailmaan suorittamaan soveltavaa kenttäharjoittelua. Harjoittelimme viikoittain aina lokakuusta joulukuuhun vuonna 2019 yrityksen Trustmary Group Oy toimistolla Jyväskylässä.

Soveltavan harjoittelun tavoitteena oli opettaa liike-elämän englantia ja kansainvälistä kommunikaatiota yrityksen työntekijöille. Tavoitteenamme oli nostaa opiskelijoiden itsevarmuutta käyttää kieltä. Toimimme harjoittelun aikana samanaikaisopettajina, sillä suunnittelimme ja opetimme joka kerta kolmen opettajan voimin. Samanaikaisopettajuus nähdäänkin opettavaisena kokemuksena sekä opettajille että oppilaille ja opiskelijoille (Rytivaara, 2012). Opettajat kehittävät toisiaan ammatillisesti ja oppilaat saavat nauttia monimuotoisemmasta opettamisesta. Tärkeä osa opetusta oli myös reaaliaikaisen etäopetuksen mahdollistaminen yrityksen työntekijöille Jyväskylän ulkopuolella.

Miksi ja miten?

Olimme kiinnostuneita oppimaan aikuisopetuksesta. Halusimme kurkistaa opettajuuden alueelle, joka oli jäänyt meille aiemmin harmaaksi. Yritysmaailmaan sukeltaminen kiehtoi. Koimme liike-englannin olevan kaukana siitä, millaiseen kieleen olemme opettajaksi opiskelevina aiemmin törmänneet. Mielessämme on muhinut myös mahdollisuudet toisenlaisiin työkuvioihin esimerkiksi henkilöstön koulutuksen alalla.

Trustmary Group Oy:n nykyinen kansainvälisen tuotannon johtaja Erica Ylimäki kertoi meille kauniina syyspäivänä harjoittelumahdollisuudesta. Infotilaisuuden jälkeen päätimme heti hakea ja kerroimme Ericalle halukkuudestamme. Erica oli saanut idean Trustmaryn henkilöstön opettamisesta erään kollegansa kanssa, minkä seurauksena kielikurssi ja harjoittelu toteutuivat.

Opetusmetodeista

Harjoittelun aikana opetimme työntekijöitä yrityksen omassa taukotilassa, mahdollisimman rennossa ympäristössä. Apunamme oli televisio, jonka kautta yhdistimme myös etäopiskelijat mukaan. Saimme yhdistettyä sekä etä- että lähiopetuksen muokkaamalla jokaista tehtävää hieman. Esimerkiksi puheluita harjoitellessa oli helppo soittaa etänä oleville opiskelijoille.

Oppitunteja oli viikoittain joka tiistai Trustmaryn työntekijöiden työpäivän päätteeksi. Suunnittelimme tunnit aina edeltävällä viikolla yhdessä, ja kävimme ohjaajamme Erican kanssa tuntisuunnitelman läpi. Kurssin kesto oli kahdeksan viikkoa, ja saimme suunnitella tuntien sisällöt täysin itse. Samanaikaisopetuksen onnistumisen takaamiseksi jaoimme jokaiselle opettajalle oman vastuualueen joka tunnille. Yksi oli esimerkiksi vastuussa etäopiskelijoista, yksi esitteli uutta teoreettista tietoa diaesityksen muodossa ja yksi veti suullisen harjoituksen.

Aloitimme jokaisen aiheen esittelyllä ja siirryimme sen jälkeen nopeasti käytännön harjoitteluun. Halusimme tämän avulla mahdollistaa monipuolisen sekä käytännönläheisen oppimisen. Huomasimme nopeasti oppituntien olevan antoisimmillaan, kun tuntiin sisällytettiin vain yksi tai kaksi laajaa aktiviteettia lyhyen teorian lisäksi. Esimerkiksi työpuheluiden tekemiseen meni aikaa, jotta kaikki saivat harjoiteltua eri osapuolten rooleja puheluissa. Opiskelijoiden itseohjautuvuus mahdollisti näiden työnkuvaan täsmällisesti sopivien harjoitusten toteutuksen: he toivat tunneille alansa osaamisen, kun taas me toimme kielen ja toimintakulttuurin.

Onnistumiset ja haasteet

Yksi onnistuneimmista asioista oli avoimen ja kannustavan ilmapiirin luominen kurssilla. Saimme osallistujat innostumaan englannin kielen käytöstä eikä kenenkään tarvinnut tuntea epäonnistumisen pelkoa. Parin viikon jälkeen kaikki olivatkin jo tottuneet pelkän englannin puhumiseen tunnin aikana.

Myös samanaikaisopettajuus onnistui erinomaisesti. Saimme jaettua vastuun opetuksesta jokaisena viikkona tasaisesti, ja tunnin kulku eteni luonnollisesti ja ilman keskeytyksiä. Meidän oli helppo seurata muun muassa parikeskusteluja, kun pystyimme jakautumaan kolmeen pienempään porukkaan ja näin tarjoamaan yksilöllisempää ohjausta. Täten koemme samanaikaisopettajuuden rikastuttaneen sekä meidän että oppilaiden kokemusta.

Haasteita kurssille aiheutti osallistujien kiireinen aikataulu sekä välillä myös etäosallistujien aktivoiminen keskusteluun läsnä olevien kanssa. Kaikki opiskelijat eivät päässeet osallistumaan aivan joka viikko, mutta pääsivät silti kehittymään todella hyvin kurssin aikana. Saimme myös ratkaistua etäopetuksen haasteet esimerkiksi luomalla videokeskusteluun ja etäpalavereihin liittyviä harjoituksia. Näin varmistimme, että kaikki pääsivät osallistumaan harjoituksiin.

Pyysimme myös jatkuvaa palautetta opiskelijoilta itseltään ja nämä saivat kertoa meille, mitä kielen osa-alueita he halusivat painottaa. Suunnittelimme aina seuraavat tunnit opiskelijoiden tarpeita mukaillen.

Yhdellä tunnilla muutimme tuntisuunnitelman täysin 10 minuuttia ennen tunnin alkua, koska yksi opiskelija toivoi lisää harjoitusta tulevaa englanninkielistä videopalaveria varten. Tunnin muuttaminen osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä opiskelija kertoi meille seuraavalla tunnilla tapaamisen menneen todella hyvin harjoitusten antaneen tuen ansiosta.

Lopuksi

Kokemus oli äärimmäisen kehittävä ja palautteen mukaan myös opiskelijoille hyödyllinen. Kurssille osallistuneet kertoivat itsevarmuutensa kasvaneen: eräs kurssilainen sanoi, ettei suun avaaminen ole ollut enää ongelma, joten hän on voinut keskittyä kehittymään vielä pidemmälle.

Harjoittelun aikana jokainen meistä löysi innostuksen aikuiskasvatukseen. Aikuisopetuksessa oli hienoa antaa opiskelijoille mahdollisuus toteuttaa puheharjoituksia omalla tavallaan. Harjoitusten jälkeen reflektoitiin edistymistä yhdessä ohjaavien kysymysten avulla. Jätimme kielikurssimme haikein mielin, mutta tunsimme suurta ylpeyttä opiskelijoistamme ja itsestämme.

Harjaannuimme ajanhallinnassa ja suunnittelussa harjoittelun aikana kovasti ja pystyimme myös helposti reflektoimaan omaa kasvuamme jatkuvan palautteen ja oppilaiden kehityksen kautta. Opimme luottamaan siihen, että opiskelijat tuovat tunneille tiedon omasta työstään ja sen eri osa-alueista, kun taas me tuomme tunnille oman kielellisen ja pedagogisen taitomme.

Olimme harjoittelusta suunnattoman innoissamme ja keskustelimme usein tiistain tuntien olevan yksi viikon kohokohdista. Olemme vielä harjoittelun päätteeksi samaa mieltä. Kokonaisuuteen liittyi paljon inspiraation tunteita, sillä jo ohjaajamme tarina työelämään siirtymisestä oli innostava. Aikuiskasvatus ja meille uusi opetusmetodi avasivat silmiä ja osoittivat opettajalla olevan mielettömästi mahdollisuuksia.

Samanaikaisopettajuus oli harjoittelussa äärimmäisen arvokasta erityisesti kehittävän dialogin ansiosta. Näimme ja koimme kielenopettajan työn moninaisuuden, ja jatkamme opiskelua tästä voimaantuneina. Oli virkistävää päästä kokeilemaan jotain koulusta poikkeavaa, ja koemme saaneemme paljon taitoja työelämää varten. On hienoa nähdä käytännössä, mitä opettajuus voi olla.