IKI-TARU vie kirjallisuuden kaikkialle ja kaikille

Kaunokirjallisuuden lukemisella on monia merkityksiä. Se tuottaa tutkitusti hyvinvointia ja pärjäämistä eri elämän osa-alueilla. IKI-TARU-hankkeessa pyritään lisäämään lukemista ja kirjallisuuden käyttöä kaikkien kielten opetuksessa kaikenikäisten ryhmissä. Erityisen huomion kohteena ovat monikieliset lapset, joille kaunokirjallisuuden lukeminen on portti sekä uuteen että omaan kieleen ja kulttuuriin.

Lapsille kaunokirjallisuus on tietoa – tietoa yhteiskunnasta, ihmissuhteista ja maailmanmenosta. Lukemiseen motivoituminen ei synny ajatuksesta kehittää lukutaitoa, vaan tekstien herättämistä tunteista, ajatuksista ja yhteisöllisyydestä. Kirjoissa pitää olla lapsille samaistumisen kohteita ja heille merkityksellisiä yksityiskohtia. Kaunokirjallisuutta voitaisiinkin käyttää nykyistä enemmän tiedonlähteenä kaikkien oppiaineiden tunneilla. Kirjallisuuden kautta eläytymällä oppiminen muistuttaa draaman kaksoistietoisuutta, jossa oppiminen tapahtuu eläytymisen ja itsenä olemisen välisessä tilassa. Silloin oppiminen on tehokkainta.

Monesti koulumaailman kirjallisuustunnit nähdään vain lukutaidon kehittämisenä, mutta myös lukutaidon kehittymisen näkökulmasta olisi tärkeää nähdä kirjallisuuden lukemisen monimerkityksisyys. Lukutaito on taito, jossa on useita eri osa-alueita ja joita tuskin koskaan voi hallita täysin. Taidon harjoittelu vaatii motivaatiota. Motivaatio syntyy onnistumisista, merkityksellisyydestä ja hyödyllisyyden kokemuksesta. Tästä syystä tarvitaan monenlaista, kiinnostavaa materiaalia, osallistavaa ja henkilökohtaista sitoutumista edellyttävää toimintaa sekä mahdollisuutta jakaa omaa kokemusta keskustelemalla, tuottamalla kokemusta näkyväksi luovalla toiminnalla tai vaikka rakentamalla esitys muita varten.

Lukemiseen motivoituminen ei synny ajatuksesta kehittää lukutaitoa, vaan tekstien herättämistä tunteista, ajatuksista ja yhteisöllisyydestä.

IKI-TARU-hankkeen juuret ovat Juli-Anna Aerilan ja Merja Kauppisen yhteisessä Tarinoilla lukijaksi –toiminnassa. Se alkoi opettajaverkoston vertaiskeskusteluina ja –kehittelynä vuonna 2017. Tämän toiminnan tuloksena on esimerkiksi Iltasatukirjahylly –toiminta, jota tällä hetkellä on toteutettu lähes 100 lapsiryhmässä. Ensimmäisten TARU-kokeilujen keskiössä oli oma lukijayhteisö, opettajan toiminta lukevan yhteisön jäsenenä ja lukemisen ilo. IKI-TARUssa yhteisöllisyyden rinnalle on nousemassa konkreettiset tavat tuottaa näkyväksi omaa lukukokemusta ja osallistua luettuun liittyvien merkitysten näkyväksi tekemiseen. IKI-TARU-toiminta onkin pääsääntöisesti eheyttävää oppimista, jossa erilaiset sisältöalueet kietoutuvat toisiinsa ja oppiminen on tehokasta, mutta samalla osallistavaa ja oppijoista lähtevää.

Ensimmäiset TARU-kokeilut ja TARU-asiantuntijoiden lukemisen teoria ja käytännöt on koottu vuonna 2019 ilmestyneeseen teokseen ”Lukukipinä – Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn”. Teokseen esitellään menetelmiä lukutaidon edistämiseen sekä eheyttäviä, lukemista lisääviä toimintatapoja, harjoituksia ja keinoja. Kirjan toimintamallit ovat helposti toteutettavia ja sovellettavia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille lukijoille. Uusia IKI-TARU-toimintatapoja esitellään esimerkiksi kevään 2020 aikana IKI-TARU-pedagogisilla iltapäiväkahveilla Raumalla ja Turussa.

Juli-Anna Aerila IKI-Taru-hankkeen asiantuntija ja osahankkeen johtaja

Merja Kauppinen IKI-Taru-hankkeen asiantuntija