Lukemisella mielihyvää TARU (Tarinoilla lukijaksi) -menetelmin

TARU-menetelmä tähtää lukemisen tuottamaan mielihyvään ja iloon. Keskeistä toiminnassa on lukukokemusten jakaminen ja jatkaminen taidelähtöisin menetelmin, kuten draaman, kuvittamisen, kehollisen kokonaisilmaisun ja kirjoittamisen avulla. TARU joustaa opetuksen tavoitteiden ja ryhmän mukaan, sillä se ei ole tarkasti strukturoitu, tiettyjen vaiheiden perusteella etenevä malli vaan pikemminkin polkujen verkosto tekstiin eläytymiseen. TARU-menetelmän nojaa yhteisöllisen lukemisen (communities of readers) ajatuksiin.

Osana IKI-hanketta TARU suuntautuu monikielisten ryhmien kielitaidon ja -tietoisuuden tukemiseen. Se ohjaa fiktiivisillä teksteillä työskentelyyn kaikkien kielten tunneilla. Hanke toteutetaan interventioina TARU-verkoston kuuluvien opettajien luokissa ja opettajaopiskelijoiden tuella. Raumalla, Turussa ja Jyväskylässä toimii yhteensä 14 TARU-luokkaa, joissa opiskelee kieliaineita joukko eri-ikäisiä oppilaita. TARUa toteutetaan äidinkielen ja kirjallisuuden, S2, oman äidinkielen ja vieraiden kielten tunneilla. Kevään 2019 aikana opettajat ovat kouluttautuneet, tutustuneet toisiinsa ja toistensa opetuskäytänteisiin ja ajatuksiin. Lukuvuonna 2019–2020 kokeillaan kirjallisuuspohjaista kielenopetusta. Samalla kerätään tutkimusaineistoa lukemisen pedagogiikasta ja kirjallisuuden käyttämisestä kielenopetuksessa.

TARU-menetelmän keskiössä on lapsen ja nuoren lukijuus ja tarinoista nauttiminen. Monimuotoiset tekstit, lukemisen lisääminen, tekstirepertuaarin laajentaminen, mielekäs, luettuun liittyvä toiminta, lasten ja nuorten aktiivisuus, lukemisen näkyväksi tekeminen ja perhelukemiseen kannustaminen ovat TARUn keskeisiä periaatteita. Lukemista viritellään yhteistyössä erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, kuten kirjastojen, sanataideohjaajien, kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden, lukukoiraohjaajien ja lastenteatterien.

IKI-TARUssa keskiössä ovat monet kielet: kirjallisuutta voi lukea ja työstää monikielisesti. Merkityksiä avataan ja muodostetaan paitsi luonnollisilla kielillä myös visuaalisin, auditiivisin ja kinesteettisin merkitysten muodostamisen tavoin.

On tärkeää antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä, valtaväestön kieltä, vierasta kieltä ja monimediaisia esittämistapoja ja kasvaa näin monikielisessä ryhmässä. Tutkimukset osoittavat, että kirjallisuuden käyttäminen millä tahansa oppitunnilla edistää lasten ja nuorten kielen oppimista ja tarjoaa mahdollisuuden eläytyä erilaisiin kielenkäytön tapoihin ja kielenkäyttötilanteisiin. Kirjallisuudesta kiinnostuminen millä tahansa kielellä edistää kaikkien kielten osaamista ja lukutaitoa monipuolisesti.

Laadukkaan kirjallisuuden ja positiivisten lukukokemusten pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten oikeus. Kuntien säästöpäätökset, muuttuneet vapaa-ajanviettotavat ja tietämättömyys kirjan moninaisesta merkityksestä yksilön kehitykselle ovat kuitenkin nakertaneet kirjan arvoa ja ymmärrystä sen merkityksestä. Kirjallisuuden ja merkityksellisten lukuhetkien tarjoamisessa ei ole kyse vain lukutaidosta tai koulumenestyksestä. Kirjalla ja lukemisesta nauttimisella on lisäksi vaikutusta oppilaan itsetuntoon, minäkuvaan, tunteiden tunnistamiseen, vuorovaikutustaitoihin ja kielitaidon kehittämiseen. Tarinoihin uppoutuvat – niiden hahmoihin samastuvat ja juonenkäänteitä myötäelävät – oppilaat kokevat epätodennäköisemmin mielenterveysongelmia kuin lukemista harrastamattomat.

TARU-menetelmän merkitys monikielisissä ja monien kielten ryhmissä perustuu kirjallisuuden näkemykselliseen käyttöön, kirjaan liittyvään mielekkääseen toimintaan sekä lukijayhteisöjen rakentamiseen ja aktivointiin eri kieliä ja kulttuureja kunnioittaen. Kirjallisuudessa lapsi ja nuori kohtaa elämän koko kirjon, ja samastuttavien henkilöhahmojen kautta hänellä on mahdollisuus eläytyä erilaisiin tilanteisiin tai tunteisiin. On tärkeää, että kaikkien kulttuuriryhmien ja kielten edustajia löytyy koulumaailman teksteistä. Elämällä tarinaa läpi lapsi ja nuori saa lohtua, rohkeutta, tietoa ja kokemuksia lähes kaikesta, mitä hän elämänsä aikana kohtaa tai on jo kokenut. On hienoa huomata, että omaa kieltä ja kulttuuria arvostetaan kirjallisuudessa ja että on olemassa samanlaisia elämäntilanteita ja perheitä kuin itsellä. Sekä perheissä että koulussa kirjasta on tukea ja iloa monissa kasvun ja kehityksen vaiheissa. Kirjallisuus toimii keskustelun avaajana erilaisissa ryhmä- ja perhetilanteissa. Jotta kirja saa sille kuuluvan paikan lapsen kehityksen tukijana, opettajan on keskeistä tuntea kirjallisuutta laajasti ja osata tarjota sopivaa kirjallisuutta oppilailleen erilaisiin tilanteisiin. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee kirjallisuutta!

IKI-TARUn mukaisesta lapsen lukijuudesta – elämyksellisestä tekstin kohtaamisesta ja kirjan synnyttämästä tunnevasteesta – tiedetään toistaiseksi vain vähän. Tästä syystä TARUssa kirjallisuuteen liitetään taidelähtöistä toimintaa, jonka avulla lapsi tekee luovasti näkyväksi sitä, miten hän on tarinan juonen tai henkilösuhteet ymmärtänyt ja mikä tarinassa on hänelle erityisen merkityksellistä. Kirjallisuuden tulkinta pohjautuu esimerkiksi aikaisempiin luku- ja elämänkokemuksiin, yksilön persoonallisuuteen ja lukutapahtumaan. Näin ollen me aikuiset ymmärrämme lasten- ja nuortenkirjallisuutta väistämättä eri tavoin kuin lapset ja nuoret erityisesti monikielisissä ryhmissä. Lukukokemusten näkyväksi tekeminen avaa portteja lasten ja nuorten tapaan kokea ja käsittää asioita. Keskustelun kautta voi tulla kuulluksi tarpeineen ja tavoitteineen. Aikuinen – vanhempi tai opettaja – saa puolestaan mahdollisuuden osoittaa olevansa ymmärtävä kuuntelija ja samalla turvallinen kanssakulkija lapselle tai nuorelle. Hän tavoittaa taidelähtöisen tulkinnan kautta myös vertaisten – muiden lasten tai nuorten – peilauspintaa tarinoille ja niiden kokemiselle.

Pelkkä puhe lukuharrastuksen arvokkuudesta ei riitä, vaan lapsi tai nuori on saatettava tietoiseksi lähipiirinsä lukuharrastuksesta ja mielilukemisesta omaa kielellistä ja kulttuurista taustaa arvostaen.

Kirjan pariin innostamisessa on tärkeää tarinaan liittyvä, merkityksellinen toiminta. Tähän liittyy erilaisten lukijayhteisöjen tekstien ja lukukulttuurin näkyväksi tekeminen. Toiminta ohjaa käyttäytymistä tehokkaammin kuin sanat, joten lukemisen merkityksellisyttä kannattaa mallintaa monin tavoin, kuten liittämällä kirjaan omat lukukokemukset, keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa heidän kokemuksistaan kirjojen äärellä, huolehtimalla, että sekä kotona että koulussa on kaikkien kielten tunneilla oppilaita kiinnostavaa luettavaa helposti ja kiinnostavasti tarjolla sekä miettimällä tapoja ”mainostaa” lukemista lapsen ja nuoren toimintaympäristössä (mukavat lukupaikat, julisteet erilaisista kirjoista, yhteinen kirjanpito luetusta).

Terveisin IKI-TARU-tiimi:

TARU-menetelmän kehittäjät ja tutkijat: Juli-Anna Aerila (julaer@utu.fi) ja Merja Kauppinen (merja.kauppinen@karvi.fi)

IKI-TARU koordinaattori: Antti Aaltonen (aneeaa@utu.fi)

Lue lisää:

Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. (2019). Lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS-kustannus.

Cremin, T., Mottram, M. Collins, F., & Powell, S. (2008). Building Communities of Readers. London: PNS/UKLA.

Cremin, T., Mottram, M., Collins, F., Powell, S., & Safford, K. (2009). Teachers as Readers: Building communities of readers. Literacy 43(1):11–19.

Cremin, T., Mottram, M., Collins, F., Powell, S., & Safford, K. (2014). Building Communities of Engaged Readers: Reading for pleasure. New York: Routledge. L

Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. (2019). Luokanopettajien lukijuus ja sen merkitys oppilaiden lukuinnon kasvattamisessa ja kirjallisuudenopetuksen kehittämisessä. Teoksessa M. Rautiainen & M. Tarnanen (toim.) Tutkimuksesta luokkahuoneisiin. Jyväskylä: Ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja.

Merga, M. (2015). Access to books in the home and adolescent engagement in recreational book reading: Considerations for secondary school educators. English in Education, 49(3), 197–214.

Merga, M. (2016). I don’t know if she likes reading”. Are teachers perceived to be keen readers, and how is this determined? English in Education, 50(3), 255–269.

Mete, G. (2012). A research on elementary 8th grade students’ reading habits. Journal of Language and Literature Teaching, 1(1), 43-64.

Cremin et al. tuloksia ja mahtavia käytännön ideoita: https://researchrichpedagogies.org/research/theme/reading-communities