Tunteiden käsittely draaman kautta
Draaman avulla voidaan monipuolisesti kokeilla itsensä ilmaisua, jonka vuoksi myös tunteiden ilmaisua voidaan harjoitella monipuolisesti. Se, että asetutaan toisen asemaan, tai kokeillaan erilaisia rooleja, antaa laajempaa näkökulmaa oman toimintansa tarkasteluun.
”Ope, miks toi löi mua?” voi olla yleinen kysymys luokassa, jos jollain ryhmän lapsella ei ole taitoa käsitellä omia tunteitaan. Lapsen sisällä voi palaa liekki, jota hän ei hallitse muuten kuin purkamalla tunnetaan toisiin lapsiin. Entä, jos lapsi saisi ilmaistua itseään paremmin ja oppisi hallitsemaan tunteitaan? Jos toiset lapset oppisivat lukemaan paremmin lyöjän tunteita, niin olisiko heillä enemmän työkaluja lapsen sekä hänen tunteidensa huomioimiseen?
Lasten taustat vaikuttavat suoraan lapsen toimintaan päiväkodissa sekä koulussa, jolloin jokaisen lapsen tapa käsitellä tunteitaan on erilainen. Jotta kuitenkin yhdessä toiminen onnistuisi ryhmässä, on tärkeää auttaa lapsia löytämään tapa ilmaista itseään rakentavasti. Lapset saattavat tarvita itsensä ilmaisemiseen paljon rohkaisua ja aikuisen konkreettista tukea. Kaikille lapsille tulee taata kokemuksia, joiden avulla hän näkee itsensä onnistuvan sekä saa toiminnastaan myönteistä palautetta. (Ahonen 2017, 215.)
Jos lapsi kokee jatkuvasti epäonnistuvansa, hän voi tuntea alemmuudentunnetta ja vetäytyä pois toiminnasta. On siis tärkeää, että kasvattaja on herkkä lasten aloitteille ja non-verbaalisille viesteille, jotta hän voi löytää tavat millä tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä. Lapset, jotka tarvitsevat erityisesti tukea yhteisen viestinnän löytämisessä, voivat hyötyä saadessaan käyttöön uusia ilmaisutapoja. Esimerkiksi erilaiset taiteelliset ilmaisutavat kehollisesti sekä sanallisesti tarjoavat lapsille motivoivia keinoja luovaan ajatteluun, havainnointiin sekä tunteiden näkyväksi tekemiseksi (Opetushallitus 2018, 43). Draaman kautta lapsi voi päästä harjoittelemaan erinomaisesti näitä kaikkia keinoja, jos opettaja löytää hyvät harjoitukset niihin. Blogitekstin lopussa onkin yksi esimerkki, jolla tunteet voidaan tuoda näkyvimmiksi päiväkodin lapsille! Toinen ilmaisutapa voi olla lapselle se helpompi tapa olla yhteydessä ympäristöönsä, jolloin uusi ilmaisutapa voi toimia porttina lapsen ajatusten kuulemiseen. Portti, jonka kautta lapsi pääsee kukoistamaan ja näyttämään toisille, kuka hän oikeasti on.
Aikuinen on kielellinen malli kaikessa vuorovaikutuksessa, sillä hän mallintaa kieltä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa sekä havainnollistaa puhettaan esimerkiksi erilaisin ilmein ja elein. Opettajan näyttämän mallin lisäksi on tärkeää myös järjestää erilaisia kielenoppimis- ja vuorovaikutustilanteita, joissa sekä sanasto että kielenkäyttö vaihtelevat. (Kivijärvi 2017, 254.) Antamalla esimerkiksi laajemmin vinkkejä eri tunteiden tunnistamiseen sekä sanastoa tunteiden ilmaisuun voidaan edistää lapsen tunnetaitoja. Nämä kasvattavat samalla lasten sanavarastoa sekä ilmaisutapoja monipuolisesti ja näin ollen mahdollistaen, että lapsi pääsisi kertomaan muille omista tunteistaan selkeämmin ja tarkemmin. Kasvattajan avustuksella on tärkeää, että tunteita kielellistettäisiin yhdessä, jolloin ne tulisivat selkeämmin esiin lapsille. Alla yksi esimerkki tapa toiminnallisesta draamahetkestä, jossa voidaan kielellistää ja selkeyttää erilaisia tunteita:
“Tunneliikkuminen
Draaman keinoin voidaan jo melko pientenkin lasten kanssa tutustua tunteisiin. Pohditaan aluksi yhdessä, miltä iloiset kasvot näyttävät. Miten ilo näkyy kehon eleissä? Entä millaista on iloinen liike? Miltä ilo kuulostaa? Miltä ilo tuntuu? Miltä vihaiset kasvot näyttävät? Millaista on vihainen liike? Miltä viha kuulostaa? Entä suru? Entä pelko?
Draamallisten harjoitusten avulla lasten tunnetaidot kehittyvät sekä heidän sanavarastonsa laajenee aikuisen tuella. Tunteita käydessä läpi kehollisesti sekä sanallisesti, voi opettaja edesauttaa niiden selventämistä lisäkysymyksillä sekä omilla esimerkeillään. Harjoitusta on mahdollista jalostaa eteenpäin ottamalla mukaan esimerkiksi vastakohtia, joita draamassa usein hyödynnetään. Miten liikkuu pelokas karhu? Entä vihainen hiiri? Miten liikkuu iloinen norsu? Lasta voi haastaa myös itse pohtimaan ja sanallistamaan esimerkiksi sitä, miten erilaiselta pelokas karhu tuntui verrattuna pelokkaaseen hiireen. Eläinhahmojen variointi on lapsille usein kovin mieluisaa, joten niiden hyödyntäminen osana draamaa on lähes aina palkitsevaa. “
(Ahonen 2017, 217-218)
Tunteet vaihtuvat päivässä moneen kertaan ja niin aikuisen kuin lapsenkin on välillä vaikea tulkita omia kuin toisen tuntemuksia. Luomalla kuitenkin hyviä esimerkkitilanteita kuinka omia tunteita voi kuvailla tai vaikka, miten toinen ihminen toimii eri tunnetiloissa voi helpottaa näkemään tunteita ja niiden ilmentymiä selvemmin. Ehkä ensikerralla luokassa nyrkkiä heristävä lapsi voisikin löytää oikeat sanat tunteilleen sisällään ja lyömisen sijaan sanoittaakin esimerkiksi toimintaansa: “Sisälläni palaa tuli, jonka sammuttamiseen tarvitsen sinun apuasi”!
Tuomo Heiskanen ja Julia Kemppinen
Kirjoittajat tekevät varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin liittyvää asiantuntijuusharjoitteluaan IKI-hankkeessa.
Blogiteksti on osa kolmen julkaisun sarjaa draamakasvatuksen käytöstä kielikasvatuksessa.
Kuva: Clipart
Lähteet
Ahonen, L. 2017. Vasun käyttöopas. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatusuunnitelman perusteet 2018.
Kivijärvi, T. 2017. Vieras- ja monikielisen lapsen ja perheen tukeminen. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus. Elektroninen aineisto. 249-259.
Lisää vinkkejä tunteiden käsittelyyn draaman kautta:
Synkeän louhoksen seikkailu – ota sosiaaliset taidot haltuun pelaamalla! (https://www.lastenkulttuuri.fi/blog/menetelmaopas/synkean-louhoksen-seikkailu-ota-sosiaaliset-taidot-haltuun-pelaamalla/)
2-4.-luokkalaisille (sekä soveltuen muille ikäryhmille) suunnattu yhteistoiminnallinen sosiaalisten taitojen kehittämispeli. Pelin tehtävät harjoittavat tunteiden tunnistamista sekä nimeämistä, positiivisen palautteen antamista ja ottamista, oman toiminnan arviointia ja ristiriitojen ratkaisemista. Pelissä opettaja toimii pelinjohtajana tehden esimerkiksi luokkahuoneesta pelitilan oheismateriaalien avulla. Materiaalit saa ladattua sivuilta ilmaiseksi.
http://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Ideat/tunneideat_16042014.pdf
Papunetin kattava paketti, jossa materiaaleja sekä toimintoja joiden avulla tunteita saadaan näkyvämmiksi rakentavasti arjessa.
Kamu-materiaalista löytyy erilaisia toimintoja maahanmuuttoa koskeviin näkökulmiin, kuten ennakkokäsitysten purkamiseen, toisiin tutustumiseen sekä draaman kautta keskustelun herättämiseen. Osa toiminnoista on tarkoitettu yläasteikäisille, mutta esimerkiksi HAPE-harrastepeli sekä Monenlainen Suomi-kortteja voidaan käyttää soveltaen kaikenikäisten kanssa.