LUKILOKI-koulutuksesta luovuutta ja toiminnallisuutta luku- ja kirjoitustaitojen oppimiseen
Luku- ja kirjoitustaitoon keskittyvä täydennyskoulutushanke LUKILOKI tavoitti ensimmäisellä hankekaudella yli 1800 opettajaa. LUKILOKI on saanut lisärahoituksen, ja uusi koulutus alkaa syyskuussa 2020. Seuraa tiedotusta ja ilmoittautumisen alkamista osoitteessa lukiloki.jyu.fi.
LUKILOKI-hanketta rahoittaa Opetushallitus, ja toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Hanke on suunnattu kaikkien kasvatus- ja kouluasteiden opetushenkilöstölle. Hankkeen keskeisiä teemoja ovat muun muassa luku- ja kirjoitustaitojen oppimisen ja opetuksen jatkumo, monilukutaito, kielitietoisuus sekä oppimisen arviointi ja tuki.
LUKILOKI-hankkeessa teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä ja opettajat pääsevät soveltamaan tutkittuun tietoon nojaavia menetelmiä omassa työssään. Esittelemme tässä blogitekstissä poimintoja kahdesta hankkeessa esillä olleesta menetelmästä: kamerakynämenetelmästä ja sanataiteesta. Lisäksi pääset lukemaan pari sovellettavaa esimerkkiä menetelmistä.
Kamera kuin kynä: kuinka kirjoittaa kameralla tarina?
“Tämä koulutus antoi konkreettisesti ja kokemuksellisesti ideoita omaan työhön. Menetelmä on myös nopeasti sovellettavissa, joten se on helppo ottaa käyttöön.”
“Sain uuden työkalun opetukseeni!”
Infograafi: sisältö Merja Kuosmanen ja Tuula Nousiainen, kuvitus Terese Bast
Kamerakynämenetelmässä kameraa käytetään kynän tapaan ilmaisu- ja muistiinpanovälineenä. Kamerakynä-termi on peräisin ranskalaiselta Alexandre Astrucilta; pedagogiseksi työtavaksi sen on Suomeen tuonut ja muokannut Ismo Kiesiläinen. Keskiössä on oppijan luova ajattelu todellisuuden havainnoinnissa sekä tiedon käsittelyssä ja visualisoinnissa. Työskentelyyn sisältyy aina sekä kuvaustehtävä (havainnointi) että katselutehtävä (reflektointi). Tuotokset saavat olla yksinkertaisia ja hiomattomia: tarkoitus ei ole keskittyä teknisiin seikkoihin vaan tehtävän olennaisen sisällön oivaltamiseen sekä työskentelyprosessiin.
LUKILOKI-koulutuksessa osallistujat ovat tutustuneet monenlaisiin tapoihin soveltaa kamerakynämenetelmää. Nuorimpien oppijoiden kanssa voidaan esimerkiksi etsiä ympäristöstä tietyllä kirjaimella alkavia asioita tai eri lukumääriä, värejä tai muotoja. Kamerakynällä voidaan esittää asioiden toimintaperiaatteita, oli kyse sitten lumen sulamisen havainnoimisesta varhaiskasvatuksessa tai työvaiheiden dokumentoinnista ammatillisessa koulutuksessa. Videomuotoiset runot ja mielipidekirjoitukset puolestaan haastavat ajattelemaan luovasti. Menetelmässä on monenlaisia mahdollisuuksia myös suomi toisena kielenä -oppijoiden tukemiseen, ja se on hyvä matalan kynnyksen työtapa ryhmäyttämiseen esimerkiksi lukuvuoden tai kurssin alussa.
Kun kamerakynätyöskentelyssä on päästy alkuun, menetelmää voi käyttää myös lähtökohtana elokuvakerronnan keinoihin syventymisessä. Esimerkiksi oheisessa LUKILOKI-tiimin toteuttamassa videossa on sovellettu Lumière-elokuvan periaatteita luovasti.
Tutustu myös kahteen esimerkkiin LUKILOKI-osallistujien kamerakynätehtävistä: Mirja Pajusen opetuskokeiluun Lumiere-elokuvat ja alle 3-vuotiaat ja Marita Kokkosen opetuskokeiluun Oppimisvaikeuksien kanssa selviäminen työelämässä.
Lisätietoa kamerakynämenetelmästä:
Ismo Kiesiläinen: Kamerakynän pedagogiikka – opettajan käsikirja
Kuusi tapaa käyttää kamerakynän pedagogiikkaa -video
Kurkistuksia sanataiteeseen
“Ennen mietin, miten oppilaat kiinnostuisivat lukemisesta ja kirjoittamisesta niin, ettei se tuntuisi suorittamiselta ja miten luettavat tekstit sekä kirjoitettavat aiheet saisi linkitettyä oppilaiden maailmaan. Sanataideharjoituksista on löytynyt apua näihin pohdintoihin.”
“Sanataidetehtävien etuna on, että niiden avulla jokainen voi kokea onnistumista.”
Infograafi: sisältö Elina Mäkinen, Emma Puikkonen ja Karoliina Suoniemi, kuvitus Terese Bast
Sanataide on taidemuoto, jonka taustalla on useita tieteen- ja taiteenalojen menetelmiä. Taiteenalan työtavat ovat vaihtelevia, osallistavia ja yhteisöllisiä. Oppimisympäristössä painottuvat moniaistisuus, kielitietoisuus ja laaja tekstikäsitys. Sanataide on otettu osaksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuonna 1992. Nykyisin sanataide on osa kaikkien kasvatus- ja kouluasteiden opetussuunnitelmia.
LUKILOKIssa on tutustuttu lukuisiin sanataiteen menetelmiin, kuten esimerkiksi runoleikkiin, yhteisölliseen kirjoittamiseen, rap-tekstien tuottamiseen ja kirjallisuuslähtöiseen sanataidekasvatukseen. Ensimmäisen koulutusvaiheen päätösseminaareissa kirjoitettiin runoaarteita, kokeiltiin tekstilähtöistä runoutta ja suunniteltiin yhteisiä henkilöitä ja miljöötä. Sanataiteilijalle kieli on loppumaton leikki, joka sallii omaäänisen tavan katsoa, kertoa, kirjoittaa ja tulkita maailmaa. Sanataiteessa teksti ei ole koskaan valmis ja mikä tahansa teksti voidaan hajottaa osiin ja rakentaa uudestaan.
Tutustu kahteen esimerkkiin LUKILOKI-osallistujien sanataiteeseen liittyvistä opetuskokeiluista: Susanna Kartimo-Krögerin Kirjoja ja kummituksia -opetuskokeiluun ja Päivi Koskenmaan Runoja omista, tärkeistä asioista -opetuskokeiluun.
Lisätietoa sanataiteesta:
Suomen sanataideopetuksen seura
LUKILOKI 1:n päätösseminaareissa osallistujien tekstilähtöisistä runoista rakentui yhteinen runoviirinauha.
Jos innostuit tai kaipaat virtaa ja välineitä työhösi luku- ja kirjoitustaidon kanssa, pysy kuulolla! Uusi LUKILOKI-koulutus alkaa syyskuussa 2020.
Auli Lehtinen
Sanna Luokomaa
Elina Mäkinen
Tuula Nousiainen
Kirjoittajat toimivat LUKILOKI-hankkeen sisällöntuottajina ja kouluttajina.
Seuraa meitä:
www.facebook.com/lukilokihanke/
