Draamakasvatus kietoutuu kielitietoisuuteen
Draaman avulla luokassa voidaan käydä monenlaisia aiheita läpi, mutta miten sen avulla voisi tukea kielitietoisuutta? Tässä blogitekstissä annetaan vinkkejä, miten jokainen voi tuoda kielen monipuolisuutta mukaan erilaisiin draamaharjoituksiin. Ota siis vinkit talteen ja päästä kielitietoisuus osaksi draamatoimintaa!
Opetushallituksen (2020) mukaan draama on osa äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen-osa-alueen opetusta. Draama on luokkamuotoista, vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen hyödyksi teatterin keinoja. Mutta kuinka draamaa voisi sitten käytännössä käyttää kielenopetuksen sekä kielitietoisuuden rakentamisessa?
Kielitietoisuuden ulottuvuuksiin kuuluvat kielen huomioiminen, kieliyhteisöihin kohdistuvat asenteet, metakielellinen pohdinta, metakielellinen tieto sekä kielellinen luovuus (Krogager-Andersen & Ruohotie-Lyhty 2019). Kieltä tuodaan tällöin ulottuvuuksien kautta lähemmäksi lasten arkea ja näin ollen heillä on enemmän työkaluja kielen monimuotoisuuden ymmärtämiseen sekä ilmaisuun. Kielen ilmaisun tapoja sekä kieltä itsessään voidaan tutkia esimerkiksi miettimällä yhdessä, miltä kieli näyttää tai kuulostaa lasten mielestä, mistä eri kielikuvat juontavat juurensa tai tutkimalla eri kielten eroja vertailemalla samoja lauseita eri kielillä. Yhdessä tekemällä näitä asioita voidaan käydä läpi lasten kanssa ikätasot huomioiden. Kasvattajan on myös tärkeää muistaa oman esimerkkinsä näyttäminen kaikille. Käyttämällä runsasta kieltä ja hyödyntämällä erilaisia teemoja draamassa myös lapset oppivat monipuolisesti – ihan huomaamattaan!
Päiväkodissa tai koulussa voisi järjestää erilaisia draamaharjoituksia esimerkiksi lähtemällä keskellä talvea lomalle Espanjaan! Tällöin vaikka liikuntasaliin tai muuhun tilaan voisi järjestää suuren draamaleikin, johon lapset ja aikuiset osallistuvat. Tilasta voisi löytyä erilaisia loma-aiheisia asioita, kuten vaikka tässä tapauksessa sinisistä jumppapatjoista tehty meri tai uima-allas, hotellin ravintolasta voisi löytyä välipalapöytä (täytettynä esimerkiksi viinirypäleillä, appelsiineilla, banaaneilla…), jossain huoneessa voisi olla lasten disco, jossa paikallista musiikkia soisi sekä tilassa voisi olla myös pöytä, jonka ääressä kirjoittaa matkamuistoksi postikortti kotiin. Tällaisen draamaleikin kautta jokainen saa kokeilla heittäytymistä aivan eri tilanteeseen kuin sen hetkiseen arkeen ja kokeilemaan mahdollisesti uusia asioita sekä ennen kaikkea tekemään yhdessä kivoja asioita! Leikin yhteydessä voi myös opetella vaikka muutaman sanan espanjaa sekä ottaa tottakai lomakuvia, joita muistellaan ja katsellaan myöhemmin. Tällaiset uudet kokemukset tuovat lasten sanavarastoon laajennusta ja luovat paljon yhteisiä muistoja, joita lapsi pitkään muistelee.
Jokainen lapsi hyötyy kielitietoisuudesta, kun arjessa kielen merkitystä korostetaan kaikissa erilaisissa toiminnoissa. Kuten kaikkien lasten kanssa, myös esimerkiksi monikielisten lasten kanssa, kieltä tulee selkeyttää ja lasta autetaan pääsemään osaksi toimintaa aikuisen avustuksella. Draamaan helposti yhdistettävän teatterin ei tarvitse olla se ainoa tapa, jolla kielitietoisuus sekä draamakasvatus on yhdistetty. Myös leikkiminen nähdään suuressa roolissa osana draamakasvatusta, jonka aikana lapsi pääsee eläytymään eri tavalla rooleihin pohtien samalla, että miten esitettävä hahmo puhuisi ja miksi. Liittämällä draamaa osaksi lasten mielenkiinnonkohteita sekä sen hetkisiä tarpeita (esim. talvella talvi-sanastoon liittyviä teemoja), saadaan aikaan monipuolisia hyötyjä ja lasten motivaatio tekemiseen on suuri.
Myös kasvattaja voi harjoittaa omaa kielitietoisuuttaan, ja pohtia, tuottaako kyseisessä toiminnassa opetuskieli jollekulle lapselle ongelmia ja voisiko tämän esteen kiertää erilaisilla kielellisillä ratkaisuilla. Tästä syystä välillä on ihan viisasta herätellä itseään pohtimaan, kuinka ryhmässä esiintyviä eri kieliä korostetaan ja voisiko niitä tuoda lähemmäksi lasten arkea vaikka vaivihkaa erilaisten leikkien parissa. Tuntemalla ryhmänsä kasvattaja oppii tietämään, millaisia tarpeita ryhmän lapsilla on, ja oppii näin ollen havaitsemaan, missä juuri hänen apuaan tarvittaisiin. Ole siis läsnä herkällä korvalla!
Tuomo Heiskanen ja Julia Kemppinen
Kirjoittajat tekevät varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin liittyvää asiantuntijuusharjoitteluaan IKI-hankkeessa.
Blogiteksti on osa kolmen julkaisun sarjaa draamakasvatuksen käytöstä kielikasvatuksessa.
Kuva: Clipart
Lähteet
Krogager- Andersen & Ruohotie-Lyhty, M. 2019. Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa? https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/mita-on-kielitietoisuus-ja-miten-se-nakyy-koulussa
Opetushallitus. 2020. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/draaman-opettamisesta
Linkkivinkit:
Kirjoitus siitä, miten draamaa voi käyttää kielen opettamisen välineenä sekä ehdotelma draamahetken rakenteesta ja miten erilaisia teemoja voidaan käydä sen aikana läpi.
Sivustolla vinkkejä miten ottaa kielitietoisuus vahvemmin mukaan luokassa/ryhmässä ja kuinka voi esimerkiksi opetella uusia sanoja liikkumisen kautta. Linkin alla kuva sivulla olevasta vinkistä liikkeiden kautta sanojen oppimisesta.
https://www.otakoppi-ohjelma.fi/
Sivustolla on erilaisia toiminnallisia menetelmiä (esimerkiksi kehonosapeli, sadusta draamaan sekä kolme pukkia-nukketeatteri) varhaiskasvatukseen sekä alkuopetukseen. Jokaisen menetelmän alle on listattu toiminnan keskeiset sanastot, aikuisen sekä lasten roolit leikissä sekä miten toteuttaa toiminta lapsen kielitaidon mukaan.
Sivustolle on listattu erilaisia leikkejä sekä draamallisia keinoja, joiden avulla voidaan vahvistaa lasten kielen kehittymistä. Joukossa on myös kaikille tuttuja leikkejä kuten mölkky tai kivi-paperi-sakset, mutta niiden käyttöä lasten kanssa avataan kielen oppimisen näkökulmasta antaen mahdollisuuksia toimintojen variointiin.