Everyday Creativity – Boosting creative resources with Finnish models of Education. Teachers’ Handbook. Edited by Tamás Péter Szabó, Kristóf Fenyvesi, Gomathy Soundararaj and Tea Kangasvieri. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019.
Oppilaita ympäröivät nykypäivänä erilaiset ärsykkeet niin aidoissa kuin myös virtuaalisissa ympäristöissä, mitkä houkuttavat mutta myös häiritsevät oppilaiden keskittymistä. Opettajien ja koulujen täytyykin pohtia uusia tapoja motivoidakseen oppilaita ja saadakseen heidän täysi keskittymisensä. Yksi tapa on lisätä luovuutta koulun ja opetuksen tiloissa. Luovuus on yhtäältä yksittäisten aineiden ja toimijoiden välillä ja toisaalta myös sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten rakenteiden välillä, missä oppijat saavat olla aktiivisia tuottajia ja ajattelijoita ennemmin kuin tiedon kuluttajia ja toistajia. Tämä on kontekstuaalinen tulkinta luovuudesta, mikä on myös Everyday creativity –hankkeessa luodun käsikirjan ytimessä ja se pohjautuu Pamela Burnardin[1] teoriaan luovuuksista.
Everyday creativity –hanke halusi saada opettajat ja koulut tietoisiksi omista uniikeista tavoistaan olla luova koulun jokapäiväisissä toiminnoissa. Tämä tehtiin näyttämällä, kuinka suomalaiset opetuksessa käytetyt mallit voivat tehostaa luovuutta. Hankkeessa luotiin täydennyskoulutus, joka koostui verkossa itsenäisesti suoritetuista tehtävistä ja Suomessa Jyväskylän yliopistolla järjestetystä intensiiviviikosta. Koulutuksen sisältö luotiin joustavasti hankkeen partnereiden ja osallistujien kesken. Itsearviointityökalun avulla osallistujien ja partnereiden oli mahdollista ilmaista itselleen tarpeelliset kehityskohdat ja teemat, joihin tarvitsisivat tukea. Projektipartnerit pystyivät myös ehdottamaan ja jakamaan materiaalia sekä asiantuntijuutta. Tämän pohjalta suunniteltiin koulutuksen keskeisimmät sisällöt, joita olivat:
- oppimisympäristöt
- soveltavien taitojen kehittäminen opetuksen avulla
- vuorovaikutuksen ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa
- eri aineiden yhdistäminen oppimisessa ja opettamisessa.
Koulutuksen sisältöä varten ammennettiin ideoita suomalaisista opetuksen malleista. Näihin sisältyivät monialainen oppiminen, opettajan autonomia, yhteisopettajuus sekä oppijoiden rooli luovien oppimisympäristöjen luomisessa. Koulutukseen osallistui 20 opettajaa Romaniasta, Unkarista, Italiasta ja Alankomaista. He tekivät tehtäviä verkossa sekä osallistuivat intensiiviviikolle, jossa osallistujille järjestettiin työpajoja kehityskohteiden teemoihin liittyen, kouluvierailuja jyväskyläläisissä kouluissa sekä he työstivät muita kurssin tehtäviä. Intensiiviviikon jälkeen osallistujat tekivät myös luovuuteen liittyvän projektin omissa kouluissaan ja raportoivat siitä hankkeelle. Koulutuksen erilaiset työtavat kuten itsereflektio, lukeminen, inspiroituminen muiden esimerkeistä, työskentely kansainvälisissä tiimeissä ja vertaispalaute auttoivat osallistuja tunnistamaan ja kehittämään oman koulunsa ja yhteisönsä luovia käytänteitä.
Hankkeen partneri Business Development Friesland toteutti koulutukseen osallistuneille opettajille kyselyn, jossa kysyttiin erityisesti koulutuksen onnistumisesta ja kehityskohteista. Kohokohdiksi osallistujat mainitsivat erityisesti Suomen intensiiviviikolla toteutuneet kouluvierailut sekä keskustelut muiden opettajien kanssa eri maista. Toisaalta palautteissa mainittiin myös koulutuksen tiivis aikataulu, mikä ei jättänyt paljoa vapaa-aikaa. Osan mielestä myös jotkin työpajat ja sisällöt eivät olleet heille tarpeellisia. Kuitenkin 76% osallistujista vastasi, että koulutus oli hyvin rakennettu ja sisälsi relevanttia sekä arvokasta tietoa heille.
Koulutukseen osallistuvat opettajat järjestivät kollegoilleen kotimaissaan työpajoja, joissa hyödynnettiin koulutuksessa opittuja sisältöjä. Hankkeessa valmistui lopputuotteina käsikirja ja ohjenuorat opettajille luovuuden lisäämiseen. Käsikirja pohjautuu hankkeessa järjestetyn koulutuksen materiaaleihin sekä osallistuneiden opettajien tuotoksiin ja raportteihin. Koulutuksen opintomoduulien sisältöjen avulla lukija pystyy itse tutustumaan moduuleissa oleviin tehtäviin. Lukijaa suositellaan tekemään muistiinpanoja tai pitämään opintopäiväkirjaa käsikirjaa lukiessa. Erityisesti kirjasta voi saada inspiraatiota ja ideoita omaan opetukseen. Käsikirja on toimitettu englanniksi mutta se on saatavilla myös hollanniksi, romaniaksi, italiaksi ja unkariksi käännettynä. Käsikirja on saatavilla verkossa ilmaiseksi.
Tea Kangasvieri on työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella projektitutkijana IKI-hankkeessa. Everyday creativity -hankkeessa hän oli mukana toimittamassa käsikirjaa.
Tamás Péter Szabó on monikielisyystutkimuksen yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa sekä kielimaisematutkimuksen dosentti saman yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Hän toimii kansainvälisen FORTHEM -hankkeen FORTHEM Labs –asiantuntijaverkostotoiminnan tieteellisenä johtajana. Tutkimuksessaan Szabó on eniten kiinnostunut monikielisten oppimisympäristöjen suunnittelu- ja käyttötavoista.
Katso lisää:
Burnard, P (2012). Musical Creativities in Practice. Cambridge, UK: Oxford University Press
Hankkeen kotisivut: https://creativeschools.eu/en
[1] Burnard, P. (2012). Musical creativities in practice. Oxford University Press.