Inspiraatiota IKI – hankkeesta

Harjoittelussani IKI-hankkeessa sain olla mukana tutustumassa ja kartoittamassa kielikasvatuksen innovatiivisia käytäntöjä päiväkodeissa eri puolella Suomea. Tässä tekstissä kertomani esimerkit ovat otteita näkemästäni toiminnasta useasta eri päiväkodista. Hankkeessa oivalsin sen, miten hedelmällinen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on niin suomen kielen oppimisen kuin vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmasta. Päiväkodin arjessa toistuvat päivittäiset rutiinit kuten ruokailut ja pukeutumistilanteet ovat luontevia tilanteita käyttää eri kieliä. Yhdessä päiväkodissa olin seuraamassa ruokailutilannetta, joka ohjattiin sujuvasti englannin kielellä. Ruokailutilanne alkoi alla olevan yhteisen ruokalorun lausumisella. Eri päivinä ruokalorun lausumistapaa muunneltiin. Se saatettiin sanoa esimerkiksi tavallista hitaammin ja matalla äänellä.

”You can be still now, hands and feet.

Close your mouth, take a seat.

Let’s be quiet for a beat (shh…)

Okay, now it’s time to eat!"

Ruokailutilanteessa ruoan jakajana toiminut kasvattaja puhui sekä ryhmän toiselle kasvattajalle että lapsille pääosin englantia. Ruokalorun jälkeen hän pyysi toista kasvattajaa jakamaan lapsille hilloa ja kertoi tarjolla olleet ruoat englanniksi. Hän kutsui lapset hakemaan ruokaa ikäjärjestyksessä: ”everyone who is two or three years old please come and get your food”. Ruoan hakutilanteessa keskusteltiin lukumääristä: “how many pancakes?”, annoskoosta: “little, medium or lot” ja leipälaadusta: “soft – hard.” Arkisessa tilanteessa harjoiteltiin luontevasti erilaisia käsitteitä ja päivittäin toistuvana rutiinina se tarjosi lapsille hyvän tilaisuuden kielenoppimiseen.

Tehdessäni havainnointeja minua inspiroi lasten innostuneisuus kielten oppimista kohtaan. Näin miten ylpeitä lapset olivat vieraskielisistä nimistään sekä tanssivat ja lauloivat innokkaasti oppimiaan lauluja vierailla kielillä. Myös Mård-Miettisen, Kuuselan & Kangasvieren (2014) tutkimuksessa haastateltujen esikouluikäisten lasten vastauksissa tuli ilmi avoin suhtautuminen kielenoppimiseen. Mielestäni lasten halu ja potentiaali oppia kieliä kannattaisikin ehdottomasti käyttää hyödyksi päiväkodeissa.

Hankkeeseen osallistumisessa oli hienointa päästä näkemään miten luovilla tavoilla varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettiin kielikasvatusta. Mielestäni innovatiivista oli esimerkiksi se, miten esikoululaisten kielikerhossa tutustuttiin ja opittiin vierasta kieltä tarinallisuuden ja mielikuvituksen keinoin. Lasten kanssa oltiin matkustettu mielikuvituksellisesti ympäri maailman maissa, joissa puhutaan kyseistä kieltä. Matkan varrella oltiin saatu paitsi uusia ystäviä niin myös opittu vieraskielisiä sanoja kuten kehonosia ja eläimiä.

IKI- hankkeessa mukana olo oli avartava kokemus, joka sai ajattelemaan sitä, miten sopiva ympäristö päiväkoti on kielikasvatukseen. Kieli- ja kulttuuritietoisuus on oleellinen asia maailmassa, jossa elämme ja siihen kasvattaminen on tärkeää aloittaa varhaisella iällä.

Uskon, että IKI-hankkeen myötä innostus kielikasvatukseen sekä hyvät käytännöt ja innovaatiot saavuttavat yhä useamman päiväkodin kasvattajat. Oman IKI- kokemukseni myötä ajattelen että, varhaiskasvatuksessa on erinomaiset puitteet eri kieliin ja kulttuureihin tutustumiselle sekä niiden oppimiselle ilon kautta.

Anne Mäkelä

Varhaiskasvatuksen opettaja

Kasvatustieteiden maisteriopiskelija, Jyväskylän yliopisto

LÄHTEET

Mård-Mietttinen, K., Kuusela, E. & Kangasvieri, T. 2014. Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus 45 (4), 320–332.