Työelämä pakottaa kielenopetusta uudistumaan

Irti täydellisen ääntämisen tai kieliopin vaatimuksista ja rohkeasti aitoihin kielenkäyttötilanteisiin, siinä Euroopan unionin kieli- ja koulutuspolitiikan linjat. Niin pedagogiikan kuin tarjonnan on uudistuttava työelämän tarpeisiin.

Saksan perusteet vaelluskurssilta? Keittiöitaliaa pastanvalmistusillasta? Mahdollista ja toivottavaa, jos halutaan vahvistaa aikuisten kykyä kommunikoida vieraalla kielellä, arvioi tutkija Taina Saarinen Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Ja juuri rohkeasti vierasta kieltä puhuvia aikuisia työelämä kaipaa, vahvistaa kielenopetuksen asiantuntijiosta koottu Languages for Jobs -työryhmä, jossa Saarinen on istunut Suomen-edustajana. Nykyisellään koulutusrmarkkinat näet vastaavat heikosti työelämän kielitaitotarpeisiin.

Opetusta yli kielirajojen
Vaikka Taina Saarinen kiittelee suomalaista aikuisten kielenopetusta ”kohtuullisen laajamittaiseksi”, työelämän uudistuvat vaatimukset tuovat täkäläisellekin kielenopetukselle pedagogisen haasteen.

— Miten opettaa kieliä yli kielirajojen? Onko kaiken saksanopetuksen tapahduttava saksan kurssilla? hän valaisee asiaa kysymyksillä.

Kielitaidon vahvistaminen sisältyy elinikäistä oppimista kilpailukyvyn pohjana korostavan EU2020-strategian tavoitteisiin. Languages for Jobs -ryhmä taas julkisti kesällä raporttinsa työelämälähtöisen kielenopetuksen kehittämisestä.

Se esittää, että kielenopetuksen oppijakeskeisyyttä on vahvistettava. Lisäksi on kehitettävä välineitä, joilla tunnistetaan muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittu kielitaito.

— Hyödyllinen suunta olisi eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) laajentaminen työmarkkinoilla tarvittavien taitojen arviointiin, Saarinen siteeraa raporttia.

Naapureiden kielet haltuun
Yksin englanti ei tulevaisuuden työmarkkinoilla riitä, sillä kilpailukykyetu saavutetaan muilla kielillä. Languages for Jobs -ryhmä suosittelee eurooppalaisille naapurikielten opiskelua, käyväthän useimmat maat osan ulkomaankaupastaan lähinaapuriensa kanssa. Itävallassa on erityinen tarve venäjän, italian, slovenian, slovakian ja unkarin osaajille, ja Kataloniassa kaivataan ranskan osaajia.

— Eikä yksikielinen monikielisyys — erillisten kielten mahdollisimman hyvä osaaminen riitä. Kielitaito mallia Alexander Stubb sopii varmasti ulkoministerin tehtäviin, mutta monissa ammateissa tarvitaan toisenlaista monikielisyystaitoa, tutkija sanoo.

Languages for Jobs -ryhmä kannustaa jäsenmaita käynnistämään dialogia työelämän, koulutuksen, ammatillisten järjestöjen, yhteiskunnallisten toimijoiden ja muiden intressiryhmien kesken. Jyväskylän yliopiston alaisuudessa toimiva Kielikoulutuspolitiikan verkosto tekee jo näin kokoamalla kielenopetuksen toimijoita vuosittain valtakunnalliseen kieliparlamenttiin.

— Raja-aitoja pitäisi yhä madaltaa ja lähteä rohkeasti mukaan tilaisuuksiin, jotka näyttävät ensi katsomalta päällisin puolin oman alan ulkopuolisilta. Aitojen ylittäminen pitää virkeänä! Taina Saarinen rohkaisee vapaan sivistystyön kielikouluttajia.

http://www.sivistys.net/uutiset/tyoelama_pakottaa_kielenopetusta_uudistumaan.html