Kielipolitiikka ja Euroopan monikielisyys olivat tapetilla toukokuun toisella viikolla Hollannin keskipisteessä, Lunterenissa, kun maailman soveltavan kielitieteen yhdistyksen AILAn eurooppalaiset jäsenet tapasivat Hollannin ja Belgian yhteisen yhdistyksen Anelan konferenssin yhteydessä. Mukana oli myös Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn ja samalla Kielikampuksen edustaja. AILA Europan tehokkaassa kokouksessa sovittiin useista käytännön asioista, ja valtaosa ajasta pystyttiin käyttämään monikielisen Euroopan ja kielikoulutuksen pohtimiseen. Yhteinen huolenaihe kaikissa maissa on resurssien niukkuus ja kielivalikoiman supistuminen niin kouluissa kuin yliopistoissakin. AILA Europan yhtenä tavoitteena onkin pitää yllä keskustelua Euroopan monikielisyydestä ja muistuttaa eri kielten merkityksestä ja tärkeydestä sekä tietysti yrittää vaikuttaa kielipolitiikkaan. Yhtenä konkreettisena osoituksena monikielisyydestä toukokuussa 2013 ensi kertaa ilmestyvä eurooppalainen soveltavan kielitieteen julkaisu EuJAL julkaisee artikkeleiden tiivistelmät 5 eri kielellä, mukana kirjoittajan äidinkieli. Näin pienetkin kielet tulevat näkyvämmiksi isojen maailmankielten rinnalla, ja toisaalta englanti ei ole ainoa lingua franca.
Eurooppalaista yhteistyötä korostettiin myös tutkimuksessa: AILA Europa järjestää joka vuosi nuorille tutkijoille oman tapahtuman, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on auttaa osallistujia verkostoitumaan muiden eurooppalaisten tutkijoiden kanssa. Ensi vuoden tapaaminen on kesäkuussa Dublinissa, ja vuoden 2014 tapahtumaa kaavailtiin alustavasti Kielikampukselle Kielentutkimuksen kevätkoulun yhteyteen.
Anelan konferenssin teemana oli niinikään monikielisyys. Esitelmistä kävi hyvin selväksi, miten monikielinen kielimaisema nykyään on asuinpaikasta riippumatta. Samalla korostui kielten merkitys kielenkäyttäjien identiteetille: ei ole yhdentekevää mitä milläkin kielellä teemme tai millä kielillä missäkin tilanteissa toimimme. Suomalaisiin konferensseihin verrattuna Lunterenissa esiteltiin paljon maahanmuuttajien kieliä, kielen käyttöä ja kielenoppimista tarkastelevia tutkimuksia. Tämä selittynee sillä, että Hollannin maahanmuuttoperinteet ovat Suomea pidemmät. Liekö historia ja 1600-luvun sokerikauppa selityksenä myös toiselle konferenssin erikoisuudelle: kahvin kanssa tarjolla oli suunnattoman sokerisia irtokarkkeja ja tikkareita.