Monikielinen Jyväskylä on arjen ilo ja voimavara

(Keskisuomalainen, 11.5.2012)

Jyväskylän kaupunki on virallisesti yksikielinen. Mutta vaikka valtaosa asukkaista puhuukin suomea äidinkielenään ja katukyltit ovat vain suomeksi, tarkemmin katsottuna huomaa, että kaupunki on itse asiassa varsin monikielinen.

Suomi ei ollut yksikielinen Jyväskylän alkutaipaleellakaan. Suomi oli rahvaan kieli, ruotsi sivistyneistön ja venäjä hallinnon. Kouluissa luettiin klassisia kieliä latinaa ja kreikkaa. Alle 200 vuodessa Jyväskylän asukasluku on kasvanut 134 asukkaasta yli 132 000:een.

Samoin on kasvanut 175-vuotiaan kaupungin kielivalikoima: kouluissa opetetaan mm. englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, kiinaa ja latinaa esimerkiksi ja paikallisesta tulkkikeskuksesta löytyy taitajia yli 50 eri kielelle. Lähes 500:n kaupungin koulujen oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Jyväskylän yliopisto opettaa kieliä, tekee kansainvälistä tutkimusta ja houkuttelee vaihto-opiskelijoita ympäri maailman.

Monipuolinen kielivalikoima näkyy kaupunkikuvassa. Keskustassa ei välty vierailta kieliltä: liikkeiden nimet, mainokset, tuotemerkit ovat usein vieraskielisiä. Suomenkielistä tekstiä osuu silmiin melko vähän.

Vieraat kielet tulevat myös koteihimme tuoteniminä, mainoksissa ja mediasta. Vapaa-aikaa vietämme netissä eri kielten parissa, katsomme televisiosta Serranoja espanjaksi tai Wallanderia ruotsiksi tai englanniksi. Musiikkia kuunnellessamme kuuntelemme usein samalla vieraita kieliä: räppiä amerikanenglanniksi tai fadoa portugaliksi. Vaikka itse emme puhuisi tai kirjoittaisi vieraalla kielellä, olemme kuulijoina ja lukijoina osa nykyajan monikielistä ympäristöä.

Itse suomen kielikin on oikeastaan monien vaikutteiden summa. Jyväskylässäkään ei puhuta vain yhdenlaista suomea: tänne muuttaa joka vuosi muualta Suomesta yli 7000 ihmistä omine puhetapoineen. Kielessä on myös aina lainoja toisista kielistä: suomeen on itänaapureilta lainattu mm. saapas, ikkuna ja lusikka, ruotsista hattu, housut ja katu. Uusinta lainakerrostumaa ovat englantilaiset lainat kuten netti, muffini ja digiboksi.

Monikielisyyttä on tavallaan sekin, että jokainen joutuu käyttämään tai käyttää luonnostaan useita erilaisia kielimuotoja eri tilanteissa. Puhumme eri tavoin puhelimessa sukulaistädille tai kiitospuheessa eläköityvälle työkaverille. Sähköposti kaverille saa erilaisen muodon kuin työhakemus.

Monikielisyyttä on siis kaikkialla. Arjen kiireissä emme ehkä huomaa tätä moninaisuutta – eri kielten kirjoa tai kielenkäytön vaihtelua. Monikielisyyttä käsittelevä tutkimus muistuttaa usean kielen osaamisesta havaitusta hyödystä: monen kielen taitajat ja käyttäjät kokevat maailmansa avartuneen ja kokemuksiensa karttuneen. Uusien kielten opiskelu pitää myös aivot virkeinä. 175-vuotiaan Jyväskylän monikielisyys on meille kaikille asukkaille iso arjen ilo ja voimavara.

Hannele Dufva, professori & Katja Mäntylä, dosentti, yliopistonlehtori
Kielten laitos/englanti
Jyväskylän yliopisto