Kari Sajavaaran rahasto myönsi tunnustuspalkintoja Kielikampuksen tutkijoille

Tunnustus Ari Huhdalle, Taina Juurakko-Paavolalle, Ritva Kanteliselle ja Åsa Palviaiselle

Innovatiivista kielitaidon arvioinnin tutkimusta

Kari Sajavaaran rahasto myöntää filosofian tohtori Ari Huhdalle tunnustuspalkinnon (1000 euroa) ansiokkaasta soveltavan kielitieteen väitöskirjasta ”Innovations in diagnostic assessment and feedback: An analysis of the usefulness of the DIALANG language assessment system” (Innovaatioita diagnostisessa arvioinnissa ja palautteen annossa: Analyysi kielitaidon arviointijärjestelmä DIALANGin hyödyllisyydestä).

Ari Huhta tutki väitöskirjassaan kielitaidon itsearviointia ja palautteen merkitystä itsearviointitaitojen kehittämisessä. Esimerkkinä hän käytti monikielistä internetissä suoritettavaa Dialang-itsearviointijärjestelmää, jota on kehitetty laajassa EU-hankkeessa. Ari Huhta selvitti Dialangin hyödyllisyyttä ja käyttömahdollisuuksia laajan kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Hän kysyi kielenoppijoiden ja heidän opettajiensa kokemuksia ja mielipiteitä järjestelmästä. Tulosten perusteella Dialangia voidaan pitää laadukkaana ja hyödyllisenä järjestelmänä, joka täyttää sille asetetut tavoitteet useimpien käyttäjien kohdalla. Sitä käytettiin tutkimuksen aikana laajasti myös oppilaitosten alkutestinä, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan sopivan tasoisille kielikursseille. Järjestelmällä on ollut satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa, ja sillä on ollut varsin huomattava rooli kielitaidon arvioinnin sekä kielenoppimisen ja opetuksen tutkimuksessa. Näitä näkökulmia yhdistävä tutkimus on uraa uurtavaa ja tarjoaa rajapintoja monitieteiselle tutkimukselle.

Tutkimukseen perustuvia argumentteja ruotsin kielen asemasta koulutuksessa

Kari Sajavaaran rahasto myöntää tunnustuspalkinnon (1500 euroa) filosofian tohtori Taina Juurakko-Paavolalle, professori Ritva Kanteliselle sekä dosentti Åsa Palviaiselle yhteiskunnallisesti vaikuttavasta kielentutkimuksesta. Heidän tutkimuksensa keskittyy ruotsin kielen oppimiseen, opetukseen ja arviointiin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tutkijat ovat yhteispanoksellaan tuottaneet laadukasta ja ajankohtaista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tutkijat osallistuvat myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tarjoavat tutkimukseen pohjautuvia argumentteja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja ruotsin kielen oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi. Tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa he ottavat huomioon koko koulutusjärjestelmän jatkumon sekä työelämän kieli- ja viestintätaidot.