Kielikampusseminaari 26.4.2023

Työpajan alustukset striimataan IG-livenä, muttei yleisöä eikä keskusteluja. Työpajassa käytetään viittomakieltä, suomea ja tarvittaessa myös englantia.

Aikataulu
14.00-14.30 Jaana Keski-Levijoki ja Irja Seilola: kaksikielisyys yhdenvertaisean toimintatapana samanaikaisopetuksessa
14.30-15.00 Ulla Sivunen: kuulovammaisten viittomakieltä käyttävien nuorten monikielisyys, digitaalinen toimijuus ja oppiminen
15.00-15.15 keskustelua
15.15-15.30 tauko
15.30-16.00 Juhana Salonen: kielikoulutus viittomakielisten silmin
16.00-16.30 Sisko-Margit Syväoja: kuuron nuoren erityishaasteet - psykiatrian näkökulmasta
16.30-16.45 keskustelua

Kielikoulutus viittomakielisten silmin

”Kun suunnitellaan kielikoulutusta, tulee ensiksi huomioida viiteryhmä avoimen dialogin ja itse ryhmältä tulevan konsultaation muodossa. Eihän siitä tulisi mitään, jos alettaisiin kouluttaa esimerkiksi viittomakielisiä, maahanmuuttajia tai saamelaisia ilman syvällistä kieli- ja kulttuurituntemusta.” (Salonen 2019.)
Viittomakielten opetus Suomessa muistuttaa erehdyttävästi Villiä Länttä. Opetuksen saavutettavuus ja laatu vaihtelevat kunnittain.  Opetusmateriaalista ja didaktisesta tuntemuksesta on pulaa. Lisäksi on olemassa eri kommunikointimenetelmiä (esim. tukiviittomat, viitottu puhe), jotka kilpailevat viittomakielten rinnalla. Edellä mainittujen ongelmavyyhtien johdosta on aihetta tarkastella kielikoulutuksen moninaisuutta ja valtaa viittomakielisten silmin. Millä tavoin voidaan rakentaa kieli-identiteettiä, jos laadukas opetus viittomakielellä on uhattuna?

Kuuron nuoren erityishaasteet – psykiatrian näkökulmasta

• Nuoruusiän kehityshaasteet
• Nuoruusiän kehityksen häiriintyminen
• Kuuron nuoren erityishaasteet (tarkastelun kohteena kuulevan perheen kuuro nuori ja kieli-identiteetin rakentuminen hänellä)

Juhana Salonen, FM, on erikoistunut kieli-identiteetin merkityksen tutkimukseen autoetnografisella otteella.
Ulla Sivunen työskentelee väitöskirjatutkijana (JYU/Kasvatustieteiden tohtoriohjelma / OKL). Hän on perehtynyt kielikasvatukseen ja osallisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Irja Seilola, KM C.O. Malm-keskus ry tj, pedagoginen neuvonantaja kehitysyhteistyö hankkeissa. Hänellä on pitkä kokemus viittomakielisten koulutuksen edistämisessä.
Jaana Keski-Levijoki, työskentelee erityisluokanopettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa.
Sisko-Margit Syväoja, työskentelee psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkärinä.

Monikieliset oppimisympäristöt kansainvälisessä opettajankoulutuksessa/
Multilingual learning environments in international teacher education

Työpaja perustuu FORTHEM-allianssin kansainvälisen työryhmän kehittämän oppimisympäristökurssin pilotin kokemuksiin. Multilingual Learning Environments -kurssin pilotti toteutettiin syyslukukaudella 2022 Jyväskylän yliopistosta käsin ja siihen osallistui FORTHEM-allianssin jäsenyliopistojen opiskelijoiden lisäksi JY:n vaihto-opiskelijoita. Kurssin teoreettinen viitekehys on kielimaisematutkimus, jossa korostuu multimodaalisuuden ja moniaistillisuuden rooli oppimisessa. Työpajassa kysytään miten yliopisto voi tukea monikielisyyttä ja kielten moninaisuutta käsittämällä moninaisten oppimisympäristöjen aihetta. Vastauksia etsitään sekä kurssin materiaaleista että osallistujien omista kokemuksista. Työpaja kutsuu opettajia, opettajankouluttajia ja tutkijoita jakamaan hyviä käytänteitä ja tuomaan uusia näkökulmia keskusteluun. Työpajan tuloksia hyödynnetään yllä mainitun kurssin kehittämisessä sekä JY:n opettajankoulutuksen opetussuunnitelman päivittämisessä. Työpaja on kaksikielinen (suomi ja englanti).

This workshop is based on experiences from the pilot of a new learning environments course. Developed by an international team in FORTHEM Alliance, the course Multilingual Learning Environments was first iterated in the Autumn semester of 2022 in Jyväskylä. JYU’s international and exchange students took the course, several of them coming from FORTHEM Alliance’s partner universities. The Linguistic Landscape framework of the course emphasizes the multisensorial and multimodal aspects of learning. The workshop asks how the university can foster multilingualism and linguistic diversity through the topic of diverse learning environments. We seek answers from the course materials as well as the personal experiences of workshop participants. The workshop invites teachers, teacher educators and researchers to share good practices and raise new viewpoints to the topic. The results of the workshop will be used in the further development of the above mentioned course as well as in the updating process of the teacher training curriculum at JYU. The workshop is bilingual (English and Finnish).

Tamás Péter Szabó on erikoistunut monikielisten oppimisympäristöjen tutkimukseen ja kehittämiseen. Hän työskentelee yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa.
Tamás Péter Szabó is specialized in the research and development of multilingual learning environments. He serves as Senior Lecturer at the University of Jyväskylä.

Tuuli Fromin tutkimus keskittyy kielikoulutuspolitiikan tilallisuuksiin. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Tuuli From’s research focuses on the spatialities of language policies in education. She serves as Postdoctoral Researcher at the Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki.

Laura Castañe Bassan tutkimus keskittyy siihen, miten limittäiskieleily ja monikielinen koulukielimaisema edesauttaa monikielisten oppijoiden oppimista. Hän toimii väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa.
Laura Castañe Bassa’s research focuses on supporting multilingual learners' education through translanguaging and multilingual schoolscapes. She serves as a Doctoral Researcher at the University of Jyväskylä.

All in - Multilingual and intercultural communication competence

Finnish language policy and HE system offer students a good basis for multilingual repertoires. But how can we enhance multilingual practices, individual plurilingualism or translanguaging in HE curricula? In this workshop, some viewpoints concerning theoretical foundations of multilingual and intercultural communication competence (MICC) as well as some practical activities aiming at fostering situated and contextualised use of multi/plurilingual resources will be presented.

Teija Natri is a Senior Lecturer of the Centre for Multilingual Academic Communication at the University of Jyväskylä (Finland). Her specific interest in pedagogical development lies in multilingual and intercultural communication competence in higher education as well as in digital citizenship.

Kutsutut puheenvuorot 

Näissä keskustelevissa puheenvuoroissa käsitellään kielen moninaisuutta eri näkökulmista. Puheenvuorot pitävät Peppi Taalas, Katharina Ruuska, Mia Halonen sekä Polina Vorobeva

Peppi Taalas: Oikea-aikaisuutta ja merkityksellisyyttä monikielisesti

Katharina Ruuska: Is there a place for strategic monolingualism in second language learning?
In this talk, I look at some potential tensions between flexible multilingual practices and the process and goals of (adult) second language learning. Specifically, I reflect on how monolingual practices can be used strategically as a tool to gain legitimacy and access to learning opportunities - and whether this can actually be seen as part of learners' multilingual competence.

Mia Halonen:  Miksi on kieli? 

Kielikampusseminaarin järjestelytoimikunta:

Halonen, Mia
Jäkälä, Mikko
Kauppinen, Merja
Leskinen, Kirsi
Narsakka, Sini
Rajala, Emilia 
Ylönen, Sabine