Suomalaisen metallimusiikin harrastuksesta suomen kielen opiskeluun

Viimeaikoina esiintyvänä mielenkiintoisena ilmiönä on ollut, että ulkomaalaisten piirissä alettiin harrastaa suomen kielen opiskelua. Tämä on johtanut monen harrastajan tapauksessa siihen, että opiskelu jatkui yliopistoissa, joissa suomea alettiin oppia vieraana kielenä aktiivisesti. Kysymykseen, että miksi joku opiskelee vapaehtoisesti jotakin kieltä, voidaan löytää monta vastausta, mutta tämän tapauksen takana on suomalainen metallimusiikki. Suomalaisen metallimusiikin maine ja suosio ovat levinneet koko maailmalla, ja sellaiset nimet, kuin Nightwish, Children of Bodom, Amorphis tai Apocalyptica, musiikista kiinnostuneille täytyy olla tuttu. Suomi monesti kutsutaan luonnon lisäksi metallin maaksi, josta tulee hyvänlaatuinen, omaperäinen ja menestyksellinen metallimusiikki.

Itse olen äidinkieleltään ja kansalaisuudeltaan unkarilainen, ja aloin opiskella suomea vieraana kielenä Debrecenin yliopistossa noin viisi vuotta sitten. Tänä kesänä valmistun Jyväskylän yliopistosta, jossa luen suomen kieltä ja kulttuuria maisterin ohjelmassa. Voin myöntää, että omaan suomen kielen opiskeluuni suomalainen metalli on vaikuttanut suuresti ja jos olen avomielinen, myös suomalaiselle heville voin kiittää, että olen oppinut tätä kieltä ja asun nyt Suomessa. Kun olen nähnyt, että metallimusiikki ei pelkästään minulla, vaan muillakin on läsnä opiskelun syynä, herätti heti kiinnostusta, että toimivatko samat syyt ja tapahtuuko sama prosessi muidenkin suomen opiskelijoiden tapauksissa. Tämänkin takia päätin, että pro gradu -tutkielmani kirjoitan suomalaisen metallimusiikin ja suomen kielen oppimisen suhteesta, mihin olen saanut paljon rohkaisuja ohjaajaltani.

Pro gradu –tutkielmassani etsin selityksiä sille, että miten suomalainen metallimusiikki vaikuttaa haluun opiskella suomea. Tutkimuskysymys sisältää muun muassa suomalaisen metallin vetovoimaa eli erityispiirteitä, sekä kielenoppimiseen liittyviä affektiivisten tekijöiden toimintaa. Niitä tarkastelin tieteellisistä lähteistä ja kymmenen ulkomaalaisen haastateltavan vastauksen perusteella. Informantit, joiden kanssa keskusteltiin suomeksi, ovat kotoisin Englannista, Italiasta, Puolesta, Tanskasta, Thsekistä, Unkarista sekä Romaniasta. Haastattelun aikana jokainen oli edelleenkin toimimassa suomen kielen kanssa: ollaan opiskeltu sitä maisterin ohjelmassa tai ollaan oltu töissä sellaisessa ympäristössä, johon suomen kielitaito tarvitaan. Siihen, että aletaan opiskella kieltä itsenäisesti ja jatketaan sama toiminta monta vuotta myöhemminkin, tarvitaan paljon sisua, energiaa, toisin sanoen motivaatiota. Tutkielmani ensimmäisen pääosaa kertoo siis kielenoppimismotivaatiosta, joka antaa oppijalle energiaa joskus raskaaseen ja pitkään kielenopiskeluprosessiin. Mutta motivaation lisäksi opiskelijassa syntynyt asenne on myös saman verran tärkeä, koska asenne merkitsee, että kiinnostutaanko jostakin kohteesta vai ei. Asenne on eräänlainen mielipide asioista, mikä voi olla negatiivinen joko positiivinen. Positiivinen asenne voidaan pitää mielenkiinnon kohteena, mikä on välttämätöntä uuden kielen oppimiseen.

Miten siis kielenoppimisen asenne liittyy musiikkiin ja mikä tekee suomalaisen metallin erikoiseksi? Tietysti en ole tehnyt syvää musiikkianalyysia sen sisällöstä tai historiasta, vaan kävin läpi haastateltavien kertomuksen perusteella näitä asioita, jotka tekevät metallista suomalaisen. Suomalaisen metallimusiikin erityispiirteistä yksi tärkeämpi on crossover ilmiö, eli suomalaiset metallimuusikot osaavat sekoittaa hyvin erilaisia genrejä, kuten nähdään Apocalyptican sellometallissa tai Nightwishin oopperahevissä. Nykyaikoina myös suomalainen folkmetalli tuli menestykselliseksi, minkä aineksina toimii metalli ja kansanmusiikki. Toisena merkittävänä asiana on, että musiikissa useasti korostetaan suomalaisuutta, johon kuuluu melankolia, tai informanttien kutsuma suomen suru. Suomalaiset pidetään mollin kansana, joka esiintyy monesti metallimusiikissakin. Suomalaisuuteen liittyvät suosituimmat aiheet kertovat Suomen luonnosta, luonnonläheisyydestä, Kalevalasta ja vanhoista perinteistä. Myös huomattavana aspektina oli se, että haastateltavat pitävät suomen kielen esteettisyydestä, eli miltä kieli kuulostaa musiikin kanssa. Lisäksi suomalaisen metallin suosion syynä tuli ilmi, että monien kuuntelijoiden kotipaikkana on Keski-Eurooppa, jossa toimii pohjoismaisesta eroava mentaliteetti sekä elämäntapa, ja suomalaisista kappaleista saavat jotain uutta.

Nämä asiat, jotka korostetaan suomalaisessa metallissa, olivat siitä syystä tärkeitä ja merkittäviä, koska kuuntelijoilla on synytynyt musiikin ja sanoituksen kautta erilaisia mielikuvia ja representaatioita Suomesta. Tämä juttu kielenopiskelun näkökulmasta sen takia on tärkeä, koska kuuntelijoilla on muodustunut positiivinen asenne Suomesta, suomen kielestä, suomalaisesta ihmisistä ja kulttuurista. Nämä representaatiot ajan kuluessa johtivat heitä suomen kielen harrastukseen. Kyseessä on eräänläinen eteneminen, mikä liittyy sekä faniuuteen että kielenoppimismotivaation syntymiseen. Toiminnan olen jaennut kolmeen osaan: kognitiiviseen, affektiiviseen ja konatiiviseen vaiheisiin. Käytännöllissä tämä prosessi toimii sillä tavalla, että suomalaisen metallimusiikin kautta etsitään lisäätietoa esimerkiksi suomenkielisistä bändeistä, sitten Suomesta, suomalaisista ihmisistä, kulttuurista ja kielestä. Eli kognitiivsena toimintana on, että hankitaan tietoa jostakin objektista. Affektiivisessa vaiheessa yksilö alkaa samastua tähän objektiin, toisin sanoen musiikinharrastaja liittää vahvoja tunteita Suomeen liittyviä asioita kohtaan. Vahvojen emotioiden seurauksena tapahtuu konatiivinen vaihe, mikä merkitsee määrätietoista pyrkimykstä ja tavoitteiden asettamista, eli tutkimukseni tapauksessa tarkoittaa itsenäisen ja vapaehtoisen kielenopiskelun aloittamista. Itsenäisen opiskelun esimerkkinä on, että ennen yliopistoa haastateltavista monet käänsivät suomalaisa laulutekstejä tai lainasivat kirjastosta suomen kielen oppikirjan ja lukivat sitä. Olen ottanut huomioon tässä prosessissa se, että motivaation lisäksi aikaisempia positiivisia kielenoppimiskokemuksia on välttämätöntä siihen, että aletaan oppia täysin uutta kieltä.

Tutkimuksen loppuosassa tarkastelin suomalaisesta metallista syntyviä muita motivaatiota, jotka ohjaavat kielenopiskelua. On ollut mielenkiintoinen nähdä, että tulevista motivaatioista ovat monet sidoksissa suomalaisen metallin kautta syntyneisiin mielikuviin sekä niistä muodostuneisiin tavoitteiden toteuttamiseen. Nämä motivaatiot ovat esimerkiksi, että halutaan asua tai käydä Suomessa tai halutaan kontaktia kohdekielen puhujien kanssa. Niiden lisäksi motivaationa toimivat sellaiset asiat, kuten opiskellaan suomea työpaikkaa varten tai tavoitteena on omaksua kieltä korkealla tasolla. Lopuksi olen kiinnittänyt huomioita myös siihen, että motivoiko enää suomalainen metalli kielenoppimisen myöhemmässä vaiheessa. Tähän olen saanut vaihtelevia vastauksia, koska puolet olivat sitä mieltä, että musiikki ei enää toimi motivaationa, mutta toisille suomalainen metalli edelleenkin antaa energiaa ja ohjaa kielenopiskelua.

Tutkimukseni on tehty vuonna 2011-2012 välisenä aikana ja omasta mielestään ilmiö ei ole muuttunut. Maailmasta edelleenkin löytyvät sellaisia suomalaisen metallimusiikin harrastajia, jotka innostuvat suomen kielestä suomihevin kautta. Metallimusiikin ja kielen oppimisen suhteesta on ilmestynyt aivan tuore artikkeli Wall Street Journal sanomalehdessä, jossa myös kerrotaan tästä ilmiöstä.

Avainsanoina , ,