RECLAS Ethics rant -bloggaukset tarjoilevat näkökulmia etiikkaan ja kieleen

(read the text in English here)

Mikäli nämä aiheet pohdituttavat, kannattaa käydä lukemassa Kielikampuksen tutkijoiden Language on the Move –sivuston perusteelliset kirjoitukset viime kesältä. ”RECLAS Ethics Rant” -otsikon alla kulkevat neljä kirjoitusta käsittelevät etiikkaa perustavanlaatuisena osana kaikkea tutkimustyötä.

Petteri Laihonen kysyy kirjoituksessaan ”Do concepts and methods have ethics?”, miten etiikka kytkeytyy erilaisten tutkimusmenetelmien ja käsitteiden käyttämiseen. Hän on tehnyt tutkimusta vähemmistökielien puhujien kanssa ja pohtii, millainen vaikutus tutkijan omalla roolilla on tutkimushaastatteluita tehtäessä. Laihonen kirjoittaa kuinka tutkimuksen tulisi ideaalitilanteessa hyödyttää myös tutkimuksen kohteena olevia yhteisöjä.

“There is a mismatch between the long-term activities (or “impact”) of universities and their short-term strategic decision-making”, Taina Saarinen toteaa kirjoituksessaan.

Saarisen teksti käsittelee tälläkin hetkellä ajankohtaista rahoituksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden monimutkaista suhdetta. Saarinen pohtii, kuinka yliopistojen tutkimuksesta saadaan hyötyä yhteiskunnalle, samalla kun markkinavetoiset kriteerit ohjaavat korkeakoulujen rahoitusta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korkeakoulutuksen keskeinen tavoite, mutta yliopistojen rahoittaminen sen perusteella johtaa lyhyen tähtäimen poliittisten tavoitteiden korostumiseen pitkän tähtäimen kustannuksella. “Are funding decisions based on “societal impact” ethical?” on luettavissa oheisen linkin takaa.

Tekstissään “The ethics of collecting data in public space” Sigurd D’hondt pureutuu EU:n GDPR-asetuksen vaikutuksiin tieteentekijöille. Hän keskittyy erityisesti julkisten tilanteiden ja julkisesti saatavilla olevan tiedon käsittelyyn tutkimuksessa. Viimeaikaiset säädökset haastavat tutkijoita, ja voivat aiheuttaa jopa itsesensuuria tutkimusaiheiden ja -kohteiden valinnassa.

Johanna Ennser-Kananen analysoi tutkijan positiota ja sen vaikutusta tutkimuksen eettisyyteen. Teksti ”Coming to terms with ourselves in our research” havainnollistaa, kuinka lukemattomat seikat tutkijan taustasta ja maailmankuvasta alkaen vaikuttavat tutkimukseen.

”We all make decisions, act in particular social contexts, and are shaped by what we know, believe, and strive for”, Ennser-Kananen huomauttaa.

Tutkijan position merkitys saatetaan usein piilottaa tieteen ”objektiivisuuden viitan” alle. Tutkijoiden tulisi pysyä tietoisina omista valinnoistaan ja esimerkiksi siitä, millaisiin sosiaalisiin ryhmiin he kuuluvat (ja eivät kuulu).

Tämä lyhyt tiivistelmä vain raapaisee näiden kirjoitusten pintaa. Niinpä kannattaakin suunnata Language on the Move -sivustolle lukemaan tekstit kokonaisuudessaan!

Language on the Move on Ingrid Pillerin toimittama sosiolingvistiikkaan keskittyvä tutkimussivusto, joka käsittelee monikielisyyttä, kielenoppimista ja kulttuurienvälistä viestintää. Kyseisten blogitekstien kirjoittajat olivat mukana Jyväskylän yliopiston taannoin päättyneessä RECLAS-profilointialueessa, josta juontuu myös kirjoitusten otsikko. Samankaltaisiin tutkimusaiheisiin paneutuu myös tuoreempi profilointialue MultiLEAP.

Teksti: Pasi Ikonen
Kuva: MONT, Unsplash