Monikielisyys varhennetussa kieltenopetuksessa

Nykyään A1-kieltä opiskellaan jo ensimmäisiltä luokilta lähtien, jonka vuoksi pääkaupunkiseudun alkuopetuksessa ollaan jo jonkin aikaa oltu uuden tilanteen edessä. Koska valmistavaa opetusta ei tarjota 1- ja 2-luokkien oppilaille, vaan he integroituvat suoraan yleisopetukseen, on käsillä tilanne, jollaista ei ennen ole ollut: alkuopetuksen varhennetun kielenopiskelun aloittaa myös sellaisia oppilaita, jotka eivät ole vielä oppineet koulun kieltä. Tilanne on mielenkiintoinen ja moniulotteinen, sillä kaikki integroidut oppijat eivät suinkaan ole ummikkoja A1-kielen suhteen, vaan se saattaa olla heillä jopa olemassaolevana kieliresurssina.

Oletetaan, että koulu on suomenkielinen, ja A1-kielenä englanti. Vaihtoehtoja monikulttuuriseen ja -kieliseen asetelmaan on monia. Oppilas voi osata jo sujuvasti englantia, jolloin sen opiskelu voi tuoda itseluottamusta ja tuttuutta muuten vieraskieliseen koulupäivään. Joissain perheissä voi myös kotikielenä olla englanti, vaikka se ei olisikaan oppilaan äidinkieli, jolloin lapsi voi kokea englannin opiskelun hyvin helppona suomen kielen opiskelun rinnalla. Äidinkieleltään englanninkieliset oppilaat voivat kokea englannin opiskelun vielä voimakkaammin itseluottamusta lisäävänä asiana, ja he voivat myös toimia opettajan apuna A1-kielen oppituokioissa.

Vaihtoehtoisesti, oppilas voi osata hiukan A1-kieltä, jolloin hän on taidoiltaan useimpien kanssa samalla tasolla. A1-kieltä lisää oppiessaan myös suomen opiskelu sujuu ohessa luontevasti. On yleisesti tiedossa, että lasten englannin kielen taito alkaa kehittyä nykyään jo ennen kouluikää pelien, internetin ja ohjelmien avulla, jolloin yhä useammalla koulunsa ja A1-kielenä englannin aloittavalla on jo jonkin verran ymmärrystä kielestä. Voi myös olla, että monikielinen oppilas huomaa A1-kielen oppimisen myötä, että hän voi paremmin ilmaista itseään tällä kielellä ja löytää näin uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia opettajan sekä muiden oppilaiden kanssa, ennenkuin suomen kieli on vahvistunut ensisijaiseksi kommunikaation välineeksi.

Oppilaalla voi myös olla aivan toisenlainen kielitausta vailla englannin läsnäoloa, jolloin sekä englannin että suomen opiskelu yhtäaikaisesti voi tuntua hyvin kuormittavalta. Toisaalta oppilaan metakielellinen tietoisuus lisääntyy kielivarannon kasvaessa joten aiemmin oppimiensa eri kielten osaamisesta voi olla hänelle uutta kieltä opiskellessa myös hyötyä (Cummins, 2014). Opettaja on haastavan tilanteen edessä tukiessaan oppilasta vahvan suomen kielen taidon rakentamisessa, mutta toisaalta myös A1-kielen opiskelussa ilman yhteistä kieltä. Opettajalla voi olla edessään tilanne, jonka käsittelyyn hänellä ei välttämättä ole valmiiksi mitään työkaluja, ja kaikki keinot täytyy keksiä luovasti itse. Maamme on onneksi täynnä innovatiivisia ja kekseliäitä opettajia, ja uskonkin, että opettajien suurin voimavara näissä tilanteissa on kollegiaalisuus sekä hyvien käytänteiden ja kokemusten jakaminen.

Vaihtoehtoisia varhaiseen kielenoppimiseen liittyviä skenaarioita on siis monia, mutta näitä kaikkia yhdistää sama asetelma: monikielisyys, joka tulisi nähdä voimavarana ja resurssina.

Kirjoittaja: Paula Oksanen

Paula Oksanen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Taustaltaan Oksanen on luokan- ja englanninopettaja. Hän on mukana toteuttamassa ja kehittämässä Jyväskylän yliopiston Juliet- ja KiMo-koulutuksia (Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva pedagogiikka). Juliet-ohjelmassa luokanopettajakoulutuksen opiskelijat voivat erikoistua monipuolisesti peruskoulun alaluokkien englannin opetukseen. KiMo-koulutuksessa varhaiskasvatuksen opettajiksi, luokanopettajiksi sekä kielten aineenopettajiksi opiskelevat ylittävät koulutuksen raja-aitoja yhdessä kouluttautumalla kielitietoisiksi, monikielisyyttä tukeviksi opettajiksi ja kielikasvattajiksi.

Lisää Julietista: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/okl/opiskelu/sivuaineet/juliet

Lisää KiMosta: https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/kimo/kkjmtk

Lähde:

Cummins, J. (2014). Bilingualism Language Proficiency, and Metalinguistic Development. In Childhood bilingualism (pp. 71-88). Psychology Press. Chicago