Kielenkiintoista 11.5. – Lähdetäänkö Thaimaahan?

Kirjoitus on ilmestynyt Keskisuomalaisen Kielenkiintoista-palstalla 11.5.2013

THAIMAA – THAIMAASEEN
Mistä kieleemme on pesiytynyt tuollainen taivutus? Eikö pitäisi olla THAIMAAHAN? Onkohan taivas jotenkin taustalla?

Taustalla ei varmaankaan ole ”taivas”, mutta jos kysyjä tarkoittaa sitä, sekoitetaanko muoto johonkin toiseen, vastaus on kyllä. Se ei siis ole pesiytynyt mistään tulokkaana vaan on ennemminkin vanha tapa taivuttaa. Otetaan esimerkki läheltä: ”Laukaa”, joka illatiivissa (eli kysytyssä muodossa) taipuu ”Laukaaseen”. Samanlaisia malleja on muitakin, vaikkapa Kaukaa tai Kullaa. Thaimaa on mielletty tässä yhdeksi sanaksi, joka siis taipuu samalla tavalla kuin muut samanmuotoiset sanat, niin sanotusti analogisesti. Kun nimen ajattelee viittaavan (niin kuin se tekee) maahan, jonka etuliite on Thai-, taivutuskin muuttuu. Kielitoimiston suositus on nykyään taivutus ”Thaimaahan”. Ihmisten suissa kuitenkin varmasti elää vielä myös taivutus ”Thaimaaseen”, ja kyllä molemmilla taivutuksilla lopulta samaan lomapaikkaan päädytään.

Mia Halonen & Helena Mackay, Soveltavan kielentutkimuksen keskus

Minua kiinnostaa sanonta ” syödä kuormasta ”. Olen ymmärtänyt sen tarkoittavan alun perin rahtimiehen pientä pihistämistä kuljettamastaan kuormasta. Sanontaa olen nähnyt käytettävän myös vertauskuvallisesti kun ”näpistämistä” tapahtuu yhteisestä kuormasta, aineellisesta tai aineettomasta.
Nyt Keskisuomalainen kuitenkin kirjoittaa 21.12: ”Keuruun seurakunta joutuu ensi vuonna syömään kuormasta”. Tarkoittaa että seurakunta joutuu käyttämään omaisuuttaan menoihin. Minusta tämä ei ole oikea merkitys kuormasta syömiseen. Miten on? Ei kai seurakunta pihistä keneltäkään.

Tuomas

Tämä näyttää olevan sanonta, jonka merkitys on laajentumassa alkuperäisestä näpistelystä kahteenkin suuntaan. Kuten kirjoittajan esimerkissä, kuormasta syöminen liittyy ensinnäkin oman omaisuuden käyttöön (”…sisään saadut rahat ovat vähemmän kuin ulos maksetut rahat. Nyt on siis alettu syömään kuormasta..; Älä anna inflaation syödä kuormasta! Suomalaisten suosituin sijoitusinstrumentti on säästötili.”) Toinen yleistynyt kuormasta syöminen liittyy työpaikkaromansseihin (”älä syö kuormasta – ikivanha ja tosi hyvä neuvo jokaiselle yritysjohtajalle: jätä alaisesi seksuaalisessa mielessä rauhaan; Ensinnäkin kuormasta ei syödä = työpaikalla ei yritetä iskeä ketään tai harrasteta suhteilua.”). Esimerkit ovat peräisin netistä. On siis todella vaikea sanoa, mikä on kuormasta syömisen ”oikea” merkitys; sanontojen merkitykset muuttuvat kun puhujat ja kirjoittajat ottavat luovuutensa käyttöön. Merkitys on oikea silloin kun viestin vastaanottaja ymmärtää mitä sen lähettäjä on tarkoittanut ilmaista.

Mia Halonen & Helena Mackay, Soveltavan kielentutkimuksen keskus

…on työntämässä, vetämässä, viemässä yms. muodot ovat jo aikansa eläneitä eikä niiden käyttäjiä juuri liene hengissäkään, mutta mistä ovat kotoisin ne tekstit, jotka tulevat ”päätoimittajalta”,” toimittajalta” jne.? Onko kyseinen tapa oikein? Minulle riittäisi, että toimittaja laittaisi tekstin yläreunaan nimensä, oikeastaan minusta se nimikin kuuluu tekstin alle, eikä siellä yläosassa tarvitse olla mitään. Otsikko sitten ennen tekstiä. Minusta vanhanaikaisuus on yhtä hyvä asia kuin uudenaikaisuuskin, joten se, että kaikki muuttuu, ei ole perustelu.
Nimimerkki ”Oikolukija”

Tämä lienee lehden asia, ei kielen tai sen tutkijoiden. Kuitenkin laitamme sormemme peliin ja esitämme vastausehdotukseksi seuraavaa. Voisiko olla niin, että tuolla otsikoinnilla lehti ja sen toimitus pystyy osoittamaan, että kyseessä oleva teksti on erityisesti (pää)toimittajan mielipide- tai näkemyskirjoitus, joka joskus voi olla hyvinkin subjektiivinen tai lehden yleisen linjan vastainen. Joskus näin otsikoitu teksti on ollut myös vastaus johonkin yleiseen kysymykseen. Lehtien toimituskunnat osaisivat vastata tähän parhaiten. Miten on?

Mia Halonen & Helena Mackay, Soveltavan kielentutkimuksen keskus