Tervehdys, Kieliviisaat!
Mikko Hirvonen on pääsee koko ajan paremmin sinuiksi…
Pari kertaa oon löytänyt Keskisuomalaisesta vastaavan on pääsee ilmaisun. Muuttuuko kieli tosiaan tuohon suuntaan, vai onko ihan Ari Mäntylän omasta kieliopista. ”Alkaa pelaa…”, ”kukkii” on jo tullu niin tutuksi, ettei ennää hetkauta.
Terveisin
Kielellä viisastelusta kiinnostunut Pappa
Pentti Lassila
Tämä kysymys mietitytti meitä kovasti. Turvauduimme Googleen, jonka kautta löytyi lisää esimerkkejä (Ukko-Kolilta on pääsee kivasti myös lumikenkäretkelle. Kirjoittajan ”taiteilijan vapaus” on pääsee silloin ryöstäytymään… Kulttuuriratikkaan on pääsee normaalin matkalipun hinnalla.), joiden perusteella päättelimme, että kyseessä on joko kirjoittajan lipsahdus (vrt. ”on pääsy”, ”on päässyt” tai ”pääsee”) tai että hän on muuttanut mieltään kesken lauseen ja olla-verbi on vain jäänyt tekstiin. Esimerkissäsi kirjoittaja lienee tarkoittanut ”on pääsemässä sinuiksi”. On pääsee on suomen kielelle niin luonnoton ilmaus, että muutosta tähän suuntaan on tuskin tapahtumassa.
”Alkaa pelaa” on taas tavallinen Helsingin puhutun kielen taivutus, joka on levinnyt muuallekin ja varmasti edelleen yleistyy. Toinen muuttumassa oleva ilmaus liittyy muuten aistimusverbeihin: aikaisemmin tehtiin ero sen välillä kuka katsoi tai maistoi ja mikä oli katsottavana tai maistettavana eli ero ilmausten ”maistua joltakin” ja ”maistua jollekin” välillä, mutta nykyisin ”karkki maistuu mansikalle” (= maistuu mansikalta) ja ”karkki maistuu Annikalle” ja jokin ”näyttää hyvälle” (ennen ”hyvältä”). Varsinkin puhuttu kieli on kuin elävä organismi, johon evoluutio vaikuttaa: kielessä tapahtuu koko ajan kehitystä ja muutoksia, vaikka niitä on yritettykin suitsia. Muuttumisen huomaa esimerkiksi lukiessaan vanhempaa kotimaista kirjallisuutta, jonka kieli kuulostaa – usein lukijan iästä riippuen – joko herttaisen vanhahtavalta tai ärsyttävän kummalliselta.
Mia Halonen, tutkija & Helena Mackay, suunnittelija
**************
Haluaisin kysyä kahden sanan merkityksestä arkikielessämme. Sanojen keli ja sää merkitykset menevät usein sekaisin. Eikö keli ole lähinnä esim. liukkaus tai hyvä hiihtokeli yms. ja sää esim. poutainen, pilvinen, aurinkoinen jne.
Näitä sanoja käytetään jopa säätiedotuksissa miten sattuu. Onko ko. sanoilla merkitysero, vai ”saivartelenko” turhaan?
Nimim. epätietoinen
Oikeassapa olet, sanan keli perusmerkitys on Nykysuomen sanakirjan mukaan säästä riippuva teiden tai maaston kulkukelpoisuus (Kolarin aiheutti liukas keli) ja sää taas tarkoittaa ilmakehän tilaa tietyllä alueella tiettynä ajankohtana (Sää kirkastuu illan aikana Keski-Suomessa). Arkipuheessa nämä sanat ovat kuitenkin lähellä toisiaan ja tavallista on kysäistä esim. matkoilta tulleelta tuttavalta ”millaiset kelit Lontoossa oli” vaikka ei olisikaan kiinnostunut sikäläisten teiden ajokunnosta. Toisaalta, jos kysyy ”millainen keli Lontoossa oli” niin vastaus voi olla ”kamalan liukasta, kun eivät älyä hiekoittaa jalkakäytäviä”.
Mia Halonen, tutkija & Helena Mackay, suunnittelija
Kielenkiintoista-palstalla lukijoiden kysymyksiin vastaavat Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen tutkijat ja opettajat. Sinulla on nyt mahdollisuus jakaa mieltäsi askarruttavia kysymyksiä kanssamme mm. kieleen, kielenkäyttöön, kielenoppimiseen, kielenopetukseen, kielipolitiikkaan, monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvistä aiheista. Lähetä kysymyksesi omalla nimellä tai nimimerkillä varustettuna osoitteeseen: kielikampus@jyu.fi tai Kielikampus PL 35 (P) 40014 Jyväskylän yliopisto.