UUSIA NÄKÖKULMIA TUTTUIHIN ILMIÖIHIN, TUTTUJA NÄKÖKULMIA UUSIIN ILMIÖIHIN

Työpajasarja Research Design Lab kokoontui taas kesän kynnyksellä tarkastelemaan ajankohtaisia ja tutkijoita mietityttäviä ilmiöitä. Tiistaina 23. toukokuuta 2017 järjestetyn, kevätkauden viimeisen tapaamisen teemana oli Valta, osallisuus ja eriarvoisuus. Kulunutta puolivuotista päätettäessä saatettiin todeta, että työpajasarja kasvoi kevään aikana ulos alkuperäisistä mitoistaan. Alun alkaen työpajat oli suunnattu vain kieli- ja viestintätieteiden laitoksen sekä Kielikampuksen väelle. Kevään keskusteluissa nousi kuitenkin tarve monitieteellisemmille näkökulmille, ja tapaamiset päätettiin avata koko humanistis-yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle. Viimeisillä kerroilla mukana olikin osallistujia tiedekunnan eri laitoksista ja yksiköistä.

Valtaa, osallisuutta ja eriarvoisuutta pohdittaessa osallistujia puhuttivat erityisesti kasvokkaisiin vuorovaikutustilanteisiin liittyvät asetelmat. Työpajassa mietittiin, mikä kaikki oikeastaan luo ja vie osallisuutta, kun ihmiset kohtaavat toisensa. Osatekijöitä löytyi useita: tilanteeseen liittyvät erilaiset päämäärät; tapa, jolla osallistujat voivat määritellä toisensa tai tulla määritellyiksi vaikkapa asiakkuuden, sukupuolen, kansallisuuden tai sosiaaliluokan kautta; kieli, jolla kohtaaminen käydään; kielivalintaa ohjaavat sosiopoliittiset kytkökset; ihmisten mukanaan kantamat elämänhistoriat, elämänkulun jatkumot ja katkokset sekä aiempien kohtaamisten kerrostumat, joiden kautta nykyhetkeä tulkitaan.

Vaikka jokaiselle työpajasarjan kokoontumiskerralle oli ennalta päätetty teema, oli mielenkiintoista huomata, miten tietyt aiheet ja ilmiöt nousivat esiin oikeastaan kaikissa kevään tapaamisissa. Esimerkiksi vallan, osallisuuden ja ”arvoisuuden” – niin eri-, saman- kuin tasa-arvoisuuden – sekä digitalisaation ja kieli- ja viestintäteknologioiden kehittymisen ja jokapäiväistymisen kysymykset puhuttivat osallistujia kerta toisensa jälkeen.

Oppimista, osaamista, kasvua ja kehitystä käsittelevässä työpajassa pohdittiin muun muassa multisemioottisia oppimisympäristöjä, oppimisen kehollisuutta ja affektiivisuutta, yksilön voimaantumista, voimaantumisdiskursseihin liittyviä yhteiskunnallisia valta-asetelmia sekä opettajien toimijuutta. Monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä koskevassa työpajassa puhuttiin sen sijaan muun muassa siitä, miten tiiviisti ja monella tapaa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät valtaan. Kielellä ei vain välitetä tietoa tai neuvotella merkityksistä. Kielellä ja kielivalinnoilla yhdistetään ja erotetaan, otetaan mukaan ja suljetaan pois: luodaan ja viedään osallisuutta ja synnytetään joko saman- tai eriarvoisuutta. Kieli kantaa mukanaan myös kulttuurisia merkityksiä, ja kielen osaajat ja kieltä osaamattomat ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa yhteisöön kiinnittymisessään.

Kevään keskustelujen aikana aukeni monta uutta näkökulmaa tuttuihin ilmiöihin. Toisaalta työpajojen osallistujat saivat myös soveltaa itselleen tuttuja näkökulmia – teorioita, teoreettisia jäsennyksiä, käsitteitä ja menetelmällisiä lähestymistapoja – itselleen uudempien, keskusteluissa esille tuotujen ilmiöiden ja aiheiden jäsentämiseen. Tämä on monitieteisten keskustelujen parasta antia: uuden syötteen saaminen ja aivoille antaminen, mielen hellä ravistelu uusiin asentoihin, kulman taakse kuikkaaminen.

Samalla opittiin myös se, että maailma hahmottuu herkästi juuri omien tutkimuskohteiden ja -intressien kautta. Sen vuoksi ja siitä huolimatta onkin tärkeää opetella puhumaan myös aiheista, joista ei oikeastaan (kukaan?) tiedä vielä mitään.

 * * *

Research Design Lab on Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen eli kielikeskuksen, kieli- ja viestintätieteiden laitoksen, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen sekä tutkimuskollegio ReCLaSin (Research Collegium for Language in Changing Society) järjestämä työpajasarja. Sen tarkoituksena on tarjota tila yhteiselle ympäröivän maailman tarkastelulle sekä humanistis-yhteiskuntatieteellisen osaamisen, näkökulmien ja visioiden kehittelylle.

Esimerkiksi tieteellisissä konferensseissa odotetaan, että jokainen pitää tutkimuksestaan esitelmän ja että työt ovat jo suhteellisen pitkällä. Työpaja tarjoaa vaihtoehtoisen foorumin verkostoitumiselle ja uusien tutkimusaiheiden hahmottelulle. Sen perusidea on yksinkertainen: osallistujat tuovat mukanaan heitä viime aikoina ihmetyttäneen, ihastuttaneen tai raivostuttaneen ”palan maailmaa” ja esittelevät sen toisille. Yhdessä pohtien työpajassa mietitään, mitä nämä palaset ovat ja miten niitä voisi tutkia. Tämänkaltainen vapaamuotoinen, luotettavassa ja stimuloivassa ilmapiirissä tapahtuva yhdessä ideointi ja ihmettely on tärkeää uuden oppimiselle. Työpajan taustafilosofia kiteytyykin mainiosti yhdysvaltalaisen kirjailija Nancy Willardin lausahdukseen: ”Sometimes questions are more important than answers.”

Työpajasarja alkoi syksyllä 2016. Kevään 2017 työpajojen teemoina olivat ”Media muuttuvassa yhteiskunnassa”, ”Oppiminen, osaaminen, kasvu ja kehitys”, ”Digitalisaatio ja kieli- ja viestintäteknologiat”, ”Monikulttuurisuus ja monikielisyys” sekä ”Valta, osallisuus ja eriarvoisuus”.