Terveisiä FILI:n kansainvälisestä kääntäjäkonferenssista

Syyslukukauden ollessa jo täydessä vauhdissa on piristävää muistella vielä kerran kesän mukavia tapahtumia, joihin lukeutuu Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILI:n järjestämä kansainvälinen kääntäjäkonferenssi ”Kääntäjän sana – Oversättaren ord” (Helsingissä 11.6-14.6.2012). Konferenssiin oli kutsuttu 120 kääntäjää 30 maasta ja he edustivat 34 eri kieltä. Tapahtumaan kutsutut kääntäjät olivat ammatissaan jo ansioituneita, FILI:n sanojen mukaan ”aktiivisia Suomen kirjallisuuden kansainvälisiä lähettiläitä”, mutta mukaan oli otettu myös ryhmä nuoria aloittelevia kääntäjiä.

Tieteiden talolla pidetty konferenssi tarjosi osallistujille mittavan katsauksen kotimaiseen nykykirjallisuuteen sekä kielen ja kulttuurin ajankohtaisiin ilmiöihin. 70 hengen puhujajoukko koostui kirjailijoista, kirjallisuuden asiantuntijoista, tutkijoista ja kielen ammattilaisista. Joka päivä järjestettiin luentoja ja paneelikeskusteluja sekä työpajoja. Työpajojen teemoina oli mm. nykydekkari, suomalainen sarjakuvataide (jota ollaan kääntämässä esim. arabiaksi), historiankirjoitus, suomen kieli yms. Päivittäin järjestettiin myös useita kirjailijapajoja, joissa kääntäjillä oli ainutlaatuinen tilaisuus tavata Suomen eturivin kirjailijoita ja keskustella heidän kanssaan esimerkiksi juuri käännettävästä teoksesta.

Konferenssin järjestelyt toimivat moitteettomasti. Kääntäjäkonferenssissa kun oltiin, monikielisyys osattiin ottaa huomioon aivan kiitettävällä tavalla. Kaikki luennot ja paneelikeskustelut tulkattiin suomesta ruotsiin ja toisinpäin (mukana oli myös muista maista tulleita suomenruotsalaisen kirjallisuuden kääntäjiä) ja vanhemman sukupolven englantia taitamattomia kääntäjiä varten oli myös järjestetty englanninkielisen tutkijan esitelmän tulkkaus. Mielenkiintoiset iltaohjelmat tarjosivat lisää tilaisuuksia luoda kontakteja kääntäjäkollegojen kanssa ja verkostoitua. Avajaispäivän juhlaillallinen ravintola Sipulin talvipuutarhassa kesäillan auringonpaisteessa kylpevän Uspenskin katedraalin juuressa oli mieleenpainuva kokemus. Kun lisäksi kaikki pääkaupunkiseutua kauempaa tulleet osallistujat oli majoitettu samaan hotelliin, keskustelu ammattiasioista käytiin jo heti hotellin aamiaispöydässä.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut, erittäin hyvin järjestetty ja sisältörikas konferenssi jäi mieleeni vielä yhdellä hauskalla erikoispiirteellä. Olin edellisellä viikolla osallistunut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen kesäkoulun järjestämään Insights into applied linguistics: Languaging, agency and ecologies– kansainväliseen kongressiin (4.-7.6.2012). Osallistujia oli tullut Jyväskylään yli kahdestakymmenestä eri maasta ja kongressin valtakieli oli luonnollisesti englanti, jo pelkästään siitä syystä, että soveltavan kielentutkimuksen alalla suurin osa tutkimuksesta julkaistaan englanniksi ja englanninkielisissä maissa. Viikon pituisen kielikylvyn jälkeen oli hämmentävää ja samalla virkistävää siirtyä lähes suoraan toiseen Suomessa pidettyyn kansainväliseen konferenssiin, jossa melkein kaikkien ulkomaalaisten osallistujien kanssa saattoikin puhua suomea, olivat he kotoisin Espanjasta, Islannista, Yhdysvalloista tai Japanista (myös suuri osa ei-suomalaisista suomenruotsalaisen kirjallisuuden kääntäjistä osasi suomea). Suomi olikin kongressin yleinen käyttökieli niin käytäväkeskusteluissa kuin yhteisissä illanvietto-ohjelmissa. Tämä seikka ja itse koko kongressin ilmentämä vahva kiinnostus suomalaista kirjallisuutta, kieltä ja kulttuuria kohtaan osoittavat, että suomen kieli on kansainvälisesti arvostettu ja voi erittäin hyvin eikä, päinvastoin kuin pessimistit väittävät, ole vielä haudattu ja kuopattu!

Avainsanoina ,