Saksan soveltavan kielitieteen yhdistyksen (GAL) kongressi Marburgissa 16. – 19.9.2014

Kongressi pidettiin Marburgin kauniissa kaupungissa Hessenissä.

Ensimmäisenä päivänä avajaistilaisuus pidettiin Marburgin yliopiston vanhalla kampuksella. Saimme tietää, että yliopisto on perustettu 1527 ja on Saksan vanhin evankelinen yliopisto. Nykyisin se on keskisuuri monitieteinen opinahjo, jossa opiskelee n. 25 000 opiskelijaa.

Marburg 2

Marburg 1

Avajaispuheessaan dekaani Sonja Fielitz kehotti meitä nauttimaan vanhan juhlasalin kauneudesta, sillä kongressi jatkuisi uudella kampuksella. Kehotus oli todella oikeutettu, sillä seuraavana päivänä olimme uudella kampuksella, joka ei ollut kauneudella pilattu. Kongressin avaussanat lausui GAL:n (Gesellschaft für Angewandte Linguistk) puheenjohtaja Susanne Göpferich. Organisaatiokomitean puheenjohtaja professori Jürgen Handke hoiti oman osuutensa avajaisseremonioista hiukan tavallisuudesta poikkeavalla tavalla tervehtimillä yleisöä esittämällä huilulla A serenade for a Cuckoo and a little bit of Bach.

Kongressin ohjelmassa neljä plenaariesitelmää, 12 symposiumia ja lisäksi vielä symposiumpuheenvuoroja pidempiä esitelmiä. Symposiumien aiheena oli mm. kognitiivinen lingvistiikka, lingvistiikka ja retoriikka, oppikirjat, saksa toisena ja vieraana kielenä sekä digitaalinen viestintä. Osallistuin symposiumiin, joka aiheena oli Mehrsprachigkeit in Forschung und Lehre – Gegenstand, Daten, Methoden.

Plenaariesitelmät

Avauspuheenvuorojen jälkeen oli vuorossa ensimmäinen plenaariesitelmä, jossa professori Claus Gnutzmann Braunschweigin yliopistosta pohti aihetta: Sprachliche Standard’s oder sprachliche Individualisierung – um was geht’s im schulischen Fremdsprachenunterricht? (’-merkit otsikossa olivat tuottaneet ongelmia ohjelmaa painettaessa, sillä monessa vaiheessa ne olisi haluttu vaihtaa ”oikeakielisiksi”).

Gnutzmann pohti esitelmässään onko kielenopetuksessa nykyisin keskitytty liikaa suulliseen osaamiseen kirjallisten taitojen ja kieliopin kustannuksella. Hänen mukaansa myös kielioppia tarvitaan ja opetuksessa tulisi löytää tasapaino. Kieli on kuitenkin sosiaalinen ilmiö ja soveltavalla kielitieteellä on tärkeä rooli oikeakielisyyden ja kielen autentisen käytön välittäjänä.

Hän kertoi myös mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa opiskelijoilta oli kysytty tarvittaisiinko Euroopassa yhteinen kommunikaatiokieli euroenglanti. Tutkimustulosten mukaan 95 % vastaajista vastusti tällaista ajatusta. Tutkimus oli tehty saksalaisten opiskelijoiden keskuudessa, joten tutkimustulos ei sinänsä ole yllätys. Millaisia tuloksia olisi saatu, jos asiaa olisi kysytty suomalaisilta opiskelijoilta?

Toinen konferenssipäivä aloitettiin professori David Crystalin erinomaisella luennolla: Tales of the linguistically unexpected: applying historical phonology – or, Shakespeare as you’ve never heard him before.

Hän puhui ilman paperia ja käyttämättä nykyaikaisia multimedialaitteita. Luento oli niin mielenkiintoinen ja hänen esiintymsensä niin mainiota, että luennon loputtua tuntui, että aikaa olisi kulunut vain 10 minuuttia.

Hän aloitti esityksensä määrittelemällä mitä on lingvistiikka ja mitä soveltava kielitiede. Lingvistiikan opiskelu on hänen mukaansa sama kuin opiskelisi kaikkia maailman kieliä, koska on kiinnostunut kielistä. Soveltavan kielitieteen tehtävä on kysyä, kuinka voin auttaa kieleen liittyvien ongelmien selvittämisessä? Tämän jälkeen hän puhui lyhyesti nykyaikaisen tekniikan suuresta ongelmasta: ohjelmistot eivät tiedä mitään lingvistiikasta.

Shakespearen maailmaan paneuduttiin 2004 alkaneen Shakespeare rekonstruktion kautta. Crystal oli ollut mukana rekonstruktiomassa Shakespearen näytelmiä kielellisesti alkuperäisasuunsa. Ohjatakseen kuulijat havaitsemaan kielelliset muutokset hän esitti otteita Shakespearen tekstistä yhdessä vaimonsa kanssa. Hän itse esitti osat Shakespearen aikaisella ääntämyksellä ja hänen vaimonsa nyky-englannilla.

Crystalin kysymys kuului kuinka erilaista kieli todella oli ja lausutaanko kaikki kirjoitetut äänteet ja miten? Hänen mukaansa lopulta kysymys on aksentista. Nykyaikanakin voidaan kielen ääntämyksestä päätellä kotipaikka tai sosiaaliluokka. Esitys oli kerrassaan mainio!

Kahdessa muussa plenaariesitelmässä keskityttiin käsittelemään korpuksien merkitystä ja käyttöä nykyaikaisessa kielitieteessä. Christian Mair (Prof. Dr., Freiburg) lähestyi korpuksia näkökulmasta: Teaching linguistics: data-driven, but who’s in the driver’s seat? Esityksessään Mair puolusti tietokoneiden ja tietokantojen mahdollisuuksia kielentutkimuksen apuvälineenä, mutta niille ei saa antaa ylivaltaa. Kaikki saatavissa oleva aineisto ei ole käyttökelpoista.

Konferenssin viimeisen luennon piti Anke Lüdeling (Prof. Dr., Berliini) aiheesta: Ausbauern, verwachseln, entfassen: Lernerkorpora und Sprachunterricht. Lüdelingin lähestymistapa korpuksiin oli Prof. Mairia käytännönläheisempi. Lüdeling kertoi kuinka esimerkiksi Falko -tietokantaa voi käyttää mitä moninaisimpien tutkimusten lähteenä. Käytännön esimerkkinä oli saksaa vieraana kielenä opiskelevien virheanalyysi.

Symposium 08: Mehrsprachigkeit in Forschung und Lehre – Gegenstand, Daten, Methoden

Koko symposiumin ajan keskusteluteemana oli, mitä tarkoitetaan kaksi- tai monikielisyydellä.

Nicole Marx(Bremen): Mehrsprachigkeit oder Zweisprachigkeit?

Marxin mukaan saksankielisessä ympäristössä on viimeisten vuosikymmenien aikana siirryttyä käyttämään yhä enemmän käsitettä monikielisyys kaksikielisyyden sijaan. Vaikeudeksi on muodostunut, mitä käsitteillä kaksi- ja monikielisyys nykyisin tarkoitetaan. Käytössä erilaisia jakoja mm. monikielisyyden monet määritelmät, sisäinen ja ulkoinen monikielisyys (eli yksilön oma käsitys monikielisyydestään vs. ympäristön määritelmä) ja individuaalinen ja sosiaalinen kaksikielisyys.

Magdalena Knappik (Wien): Anerkennung und Adressierung. Zur Problematik der Begriffe „Kiezdeutsch“ und „Deutsch als Zweitsprache“

Tässä esityksessä käsiteltiin Butlerin (2001) ”Arviointiteoriaa” – Anerkennugstheorie. Jos yhteiskunta arvioi yksiön esimerkiksi saksaa toisena kielenä puhujaksi, sillä voi olla hyvin negatiivisia vaikutuksia. Tästä seuraa mm., että toisen kielen oppija ei koskaan pääse tästä statuksesta eroon huolimatta myöhemmästä kielitaitonsa tasosta.

Inci Dirim (Wien): Determination von Sichtweisen auf Mehrsprachigkeit durch nationalstaatliche Logiken

Tämä esitys kytkeytyi kiinteästi edelliseen aiheeseen. Puhuttaessa kaksi-/monikielisyydestä ei Dirimin mukaan ole käytössä neutraaleja käsitteitä ja siksi käsitteet tulisi inventoida. Dirimin esille nostamat kysymykset: Tarvitseeko yksilö määritellä ”ulkoa päin” L2 -kielen oppijaksi? Voisiko kielistä puhua yksilön resursseina neutraalisti?

Monica Dannerer (Innsbruck), Sebastian Maier (Salzburg) & Peter Mauser (Salzburg): Verknüpfte Analyse von Mehrsprachigkeit – (universitäts-)sprachenpolitisch und methodisch betrachtet

Tilo Weber (Halle): Komplexe Mehrsprachigkeit an kenianischen Universitäten – eine differenzierende Betrachtung

Tässä esityksessä meidät palautettiin taas maan pinnalle. Eurooppalainen monikielisyyteen liittyvä ongelmakenttä on kuitenkin suhteellisen pieni, kun vertailukohdaksi otetaan Euroopan ulkopuoleiset maat ja alueet.

Naima Tahiri (Rabat – Marokko): „bis morgen inschallah“: Codeswitching in der deutsch-marokkanischen Chat-Kommunikation

Tutkimuksessa on tullut esille, kuinka marokonsaksalaiset käyttävät luovasti arabian kielisiä tai berberikielisiä ilmaisuja chat -kommunikaatiossa. Erityisesti uskontoon tai perinteisiin tapoihin liittyviä asioita ilmaistiin ytimekkäästi ei-saksankielisillä ilmaisuilla.

Sandra Hanselmann, Ulla Kleinberger & Igor Matic (Zürich): Mehrsprachigkeit in der häuslichen Pflege der Deutschschweiz: Transfer von Forschungsergebnissen in die Ausbildung von Pflegefachpersonen.

Sveitsin asukkaista n. ¼ on maahanmuuttajia, ja vanhenevan väestön keskuudessa kielen/kielien merkitys on tärkeä, sillä kommunikaation tulee toimia hoitotilanteessa.

Jochen Rehbein (Antalya – Turkki): Mehrsprachigkeit zwischen Konstellation und Ressource – soziolinguistische, sprachpsychologische und pragmatische Methoden zur Bestimmung sprachlicher „Repertoires“ und Akzessibilität beim sprachlichen Handeln. Mit Beispielen multilingualer Kommunikation

Rehbeinin mukaan monikielisyydessä ei ole kyse monesta yksittäisestä kielestä vaan kielien verkostosta, jossa eri kielet tukevat toisiaan. Koulussa tulisi kielellisiä resursseja, ei vain käyttää, vaan auttaa oppilaita kehittämään niitä edelleen.

Monika Budde (Flensburg): Mehrsprachige Potentiale wahrnehmen und nutzen: das Projekt LAWA

Budden esitteli LAWA – Language Awareness -projektia, jonka tavoitteena on selvittää, miten aikaisemmin osatut kielet vaikuttavat saksan oppimiseen.

Martina Rost-Roth, Wlossek, Andreas Bülow (Augsburg): Inszenierte Mehrsprachigkeit. Analysen zur Umsetzung mehrsprachiger Szenarien im Regel- und Projektunterricht unter Einbezug von Herkunftssprachen

Tutkimuksessa huomioidaan lähtökieli opiskeltaessa saksaa toisena kielenä. Tutkimus valmistavista luokista vs. normaalisluokista Augsburgissa.

Wilhelm Grießhaber (Münster): Zur Grammatischen Terminologie in mehrsprachigen Klassen

Saksassa ei huomioida monikielisten yksilöiden osaamista, mikä johtaa erilaisiin väärinkäsityksiin. Koululaitoksessa monikielisyyden tukeminen on enemmän terminologiaa kuin käytännön toimia. Tulisi tutkia tarkemmin, miten erilaiset kielisysteemit voidaan huomioida opetuksessa. Esim. Turkissa ei ole prepositioita -> äidinkielen laadukas opetus auttaa myös toisen kielenomaksumista.

Konferenssi oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ainakin minun kaltaiselleni noviisille. Kaksi- ja monikielisyyssymposiumin valinta tuntui myös oikealta ratkaisulta.

GAL 2014 konferenssin koko ohjelma löytyy: http://www.uni-marburg.de/fb10/iaa/gal2014/programm/gal2014_programmheft.pdf

Kommentoi Twitterissä @Kielikampus

Avainsanoina , ,