Opi kieliä – torju Alzheimeria?

Vielä muutama vuosikymmen sitten kaksi- ja monikielisyyteen suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Uskottiin, että yksi kieli veisi tilaa toiselta ja epäiltiin, että kahta kieltä rinnakkain oppivista lapsista kasvaisi ”puolikielisiä”. Kielentutkijat ovat jo vuosien ajan saaneet toisenlaisia tuloksia. On huomattu, että kaksikieliset lapset selviytyvät useissa tehtävissä yksikielisiä paremmin. On todistettu, että kielikylpyyn osallistuminen ei turmelekaan lasten äidinkielen taitoja. On havaittu, että poikkeavaa onkin itse asiassa yksikielisyys: suurin osa maailman yhteisöistä ja ihmisistä on jossain määrin monikielisiä.

Kanadalaiset tutkijat ovat vuosien ajan tarkastelleet järjestelmällisesti erästä mielenkiintoista kaksikielisyyden seurausta. Professori Ellen Bialystok tutkimusryhmineen julkisti muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka mukaan kaksikieliset Alzheimer-potilaat olivat olleet diagnoosin saadessaan selvästi vanhempia kuin yksikieliset. Nyt tutkijaryhmä on vahvistamassa löydöstä: taudin ensimmäiset oireet olivat ilmaantuneet kaksikielisille keskimäärin 5,1 vuotta myöhemmin kuin yksikielisille. Diagnoosin olivat kaksikieliset saaneet keskimäärin 4,3 vuotta yksikielisiä myöhemmin.

Tutkijat osoittivat, että tähän tulokseen eivät vaikuttaneet tutkittavien ammatti, sukupuoli, heidän koulutuksensa eikä maahanmuuttajastatus: ainoa erottava seikka oli yksi- tai kaksikielisyys. Tutkijoiden tulkinnan mukaan elinikäinen kaksikielisyys on merkittävä henkinen resurssi – voimavara, joka hyvien ihmissuhteiden, terveellisen ruokavalion, liikunnan ja harrastusten ohella viivästyttää Alzheimerin taudin puhkeamista. Vaikka kaksikielisyys ei pystykään estämään dementiaa, se voi antaa seniorikansalaiselle useita oireettomia vuosia lisää.

Miksi näin on? Eräs merkittävä tekijä näyttää olevan se, että kahta tai useampaa kieltä käyttävät ihmiset ovat tottuneet harjoittamaan ja suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan yksikielisiä paremmin. He kykenevät nopeammin erottelemaan tärkeän informaation tarpeettomasta ja siirtyvät näin ollen myös tehtävästä toiseen tehokkaammin.

Etkö sattunut syntymään kaksikieliseen perheeseen? Ei hätää. Helmikuussa pidetyssä tieteellisessä tapahtumassa tutkijat kertoivat, että tutkimustietoa voi soveltaa myös aikuisiän kielten opiskeluun. Heidän mielestään ei siis koskaan ole liian myöhäistä tulla kaksikieliseksi. Vanhan sanonnankin mukaan yksikielisyys on parannettavissa oleva tauti.

Craik, P Fergus I.M., E. Bialystok & M. Freedman (2010): Delaying the onset of Alzheimer disease: Bilingualism as a form of cognitive reserve, Neurology (November 9), 2010, 75:1726-1729

Avainsanoina ,