Metsäntuoksuiset konferenssiterveiset Vesalasta

Kuudes nuorille tutkijoille suunnattu AILA-Europe Junior Researcher Meeting in Applied Linguistics -konferenssi järjestettiin 12.–14.5.2014 Jyväskylässä. Konferenssipaikkana ei tällä kertaa ollutkaan yliopistokampus, vaan Vesalan leirikeskus. Kun noin vuosi sitten aloittelimme järjestelyjä, keskustelimme siitä, että haluaisimme konferenssipaikaksi jonkin erikoisemman paikan. Vesala osoittautui hyväksi valinnaksi; noin satapäinen tutkijajoukkomme viihtyi siellä erinomaisesti hyvän ruoan ja mukavan ilmapiirin lomassa.

Osallistujia oli kaikkiaan 18 eri maasta, ja suurin heistä oli jatko-opiskelijoita ja vastavalmistuneita tohtoreita, mutta mahtui joukkoon varttuneempiakin tutkijoita. Konferenssipaikan sijainti kauniin suomalaisen luonnon rauhassa mahdollisti häiriöttömän keskittymisen konferenssin antiin ja muiden osallistujien kanssa verkostoitumiseen.

Konferenssissa kuultiin kolme kutsuttua plenaariesitelmää, joista ensimmäisen puhuja oli Maria Ruohotie-Lyhty Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Hän puhui nuorten kieltenopettajien urapoluista ja korosti uran alkuvaiheen merkitystä opettajaidentiteetin ja oman toimijuuden muodostumisessa. Toisen plenaarin piti Judit Kormos Lancasterin yliopiston kielitieteen ja englannin kielen laitokselta. Hän käsitteli yksilön kognitiivisten tekijöiden merkitystä toisen kielen puheen tuottamisessa ja esimerkiksi puhesuorituksen, työmuistin ja fonologisen muistin kytköksiä. Kolmas plenaristi oli Sari Sulkunen Jyväskylän yliopiston kielten laitokselta. Hän kertoi suomalaisoppilaiden tuloksista ja niiden taustoista kansainvälisissä lukutaitotutkimuksissa ja suomalaisen koulujärjestelmän haasteista lukutaidon kehittämisessä.

Suullisissa esitelmissä ja postereissa kuultiin eri puolilla maailmaa tehtävästä tutkimuksesta, ja aiheita oli laidasta laitaan: muun muassa kielenoppiminen ja -opetus, kielikoulutuspolitiikka, maahanmuuttajien kielikoulutuksen haasteet eri maissa ja teknologia kielenopetuksen resurssina. Parasta oli se, että konferenssi mahdollisti tutustumisen niin monenlaisiin soveltavan kielitieteen alan tutkimuksiin. Kahvipöydässä keskusteluja syntyi esimerkiksi Eurooppalaisesta viitekehyksestä, artikkeliväitöskirjan tekemisestä ja julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä, joten vertaistukea oli hyvin saatavilla.

Konferenssin ohjelmaan kuului myös työpajoja, joissa pureuduttiin osallistujia askarruttaviin kysymyksiin artikkelin kirjoittamisesta, tutkijanurasta, rahoituksen hakemisesta, julkaisemisesta ja tutkimusetiikasta. Työpajat olivat intensiivisiä, ja keskustelu oli vilkasta. Työpajoja vetivät Jyväskylän yliopiston tutkijat kielten laitokselta, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta, Koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja Agora Centeristä.

Konferenssin iltaohjelmassa oli puolestaan saunomista, grillaamista ja rohkeimmille soutelemista ja uimista Vähä-Vesanka-järvessä. Lisäksi nautittiin konferenssi-illallinen, jonka suomalaisen menun kruunasi mustikkakukko. Sitä nautittaessa järjestettiin myös leikkimielinen Suomi-tietokilpailu, joka osoitti, että osallistujien tietämys maastamme oli varsin korkealla tasolla. Lisäksi opeteltiin konferenssissakin hyödyllisiä fraaseja suomeksi.

Järjestelyjen sujuminen joustavasti ja mukavasti enteili myös hyvää konferenssikokemusta, ja näin kävikin. Saimme paljon uusia tuttavuuksia ja kontakteja, tietoa kiinnostavista tutkimushankkeista, uusia näkökulmia omaan tutkimukseen ja roppakaupalla kokemusta kansainvälisen tapahtuman järjestämisestä. Lämmin tunnelma, asiantuntevat esiintyjät ja mukava paikka vaikuttavat varmasti siihen, että konferenssikokemus jää mieleemme erityisenä.

Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille!

Järjestelytoimikunnan puolesta,

Jaana Alila, Teija Kangasvieri & Sonya Sahradyan

Avainsanoina