Kieltä opitaan toiminnan kautta

Kielen oppimisessa ja opettamisessa on tärkeää, että jokainen kielenoppija rohkaistuu heti käyttämään kieltä. Sen myötä kohenevat sekä sujuvuus että tarkkuus. Jyväskylän yliopiston Kielikampus järjesti 9.2. seminaarin Kieli keskellä kaikkea, jossa kielentutkijat ja -opettajat nostivat esiin ajankohtaisia kieleen ja sen käyttöön ja opetukseen liittyviä teemoja.

Työelämä tarvitsee kielitaitoa

Työelämässä vahvat kieli- ja viestintätaidot muodostavat olennaisen osan ammattitaitoa. Äidinkielen ja englannin kattavaa osaamista edellytetään muillakin kuin akateemisilla aloilla, ja vasta useampien kielten osaamisella voi erottua. Vaikka kielitaidon tarve vaihtelee, kielikoulutuksen pitää antaa vankka pohja paitsi kielten käytölle myös kielitaidon jatkuvalle päivittämiselle. Kieltä opitaan myös työssä: esimerkiksi maahanmuuttajille työtovereiden tuki on ammatillisen kielitaidon kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeää.

Kielet ja mediat arkipäivää

Kielikoulutuspolitiikan vaikutukset tuntuvat koko yhteiskunnassa. Kielen merkitys
korostuu erilaisissa murrosvaiheissa, joita ovat esimerkiksi monikielisyys ja monimediaisuuden vahvistuminen. Maailmanlaajuisesti monikielisyys on yleisempää kuin yksikielisyys, ja Suomikin on aina ollut monikielinen ja -kulttuurinen maa.
Vanhaa monikielisyyttämme edustavat ruotsin, suomen ja venäjän rinnakkaiselo historiassamme tai pohjoisen monet saamen kielet. Uudempaa monikielisyyttä ovat esimerkiksi englannin kielen runsas käyttö ja maahanmuuttajien monet kielet.

Yhteiskunnan monimediaistuminen vaikuttaa vahvasti siihen, miten kieli kehittyy, miten kieltä käytämme ja miten kielenopetuksen pitäisi muuttua. Nuoriso käyttää medioita arkipäiväisesti luonnollisena tapana olla ja oleskella. Vapaa-ajan ja koulun käytänteiden väliin kasvanut kuilu lisää opetuksen ja koulun muutospaineita ja luo tarpeita kehittää henkilökohtaisempia oppimisentiloja perinteisten oppimisalustojen rinnalle. Edistyneemmän tason kielenoppimisessa ei enää opita pelkästään kieltä vaan sitä käytetään työkaluna erilaisissa tiedonrakentelun prosesseissa ja oppimisyhteisöön kuulumisessa. Henkilökohtaisemmilla oppimisen tiloilla mahdollistetaan jokaiselle parhaat työkalut oppimisen tueksi.

Avainsanoina , , , ,