Kielikampuksen kielipoliittinen keskustelutilaisuus

Kielikampus tarttui syyslukukaudella ajankohtaiseen aiheeseen järjestämällä yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille avoimen kielipoliittisen keskustelutilaisuuden. Suunnittelutyön sekä toteutuksen yhteydessä meillä oli ilo hyödyntää kielten laitoksen vierailevan professorin, Sue Wrightin asiantuntemusta. Järjestimme poikkitieteellisen keskustelun kutsumalla päivän paneeleihin edustajia yliopiston eri tiedekunnista. Ei-kieli-ihmisten osallistumisen ansioista keskustelusta kehkeytyikin erittäin mielenkiintoinen ja monisyinen.

Kahdessa peräkkäisessä, noin tunnin mittaisessa paneelissa paneuduttiin eri kielten asemaan tiedeyhteisöissä ja tieteellisissä julkaisuissa. Ensimmäisen paneelin osallistujat olivat jokseenkin yksimielisiä siitä, että nykypäivän tieteellisessä keskustelussa englannin kielen käyttöä lingua francana ei voida kyseenalaista. Lisäksi keskustelijat korostivat, että tieteellisen kirjoittamisen välineenä englanti pitäisi olla parhaimmillaan selkeä ja helposti seurattavissa oleva, Sue Wrightin lanseeraama functional international English. Vaikeaselkoinen teksti saattaa peittää alleen ohuen ja epäselvän ajatuksen. Sekä luonnontieteilijät, yhteiskuntatieteilijät että humanistit tuntuivatkin olevan yksimielisiä siitä, että tieteellisen kirjoittamisen tulisi parhaimmillaan perustua hyvään ideaan ja sen selkeään ja ymmärrettävään tekstuaaliseen esitykseen. Englannin laajamittaisesta käytöstä huolimatta tarvitaan tieteelliset käsitteet myös suomeksi ja akateeminen yhteisö onkin vastuussa suomenkielisten termien kehittämisestä. Tästä pyrkimyksestä voi hyvänä esimerkkinä mainita Tieteen kansallisen termipankin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan järjestämät termitalkoot.

Luonnontieteilijöille englannin kielen käyttö näytti olevan itsestäänselvyys, onhan englanti käytännössä kansainvälisten luonnontieteellisten julkaisujen ainoa kieli.  Fysiikan professori Matti Leinon kommentti yleisön joukosta toimikin mainiona herättelijänä kaikille, kun hän kysyi, miksi englannin kielen ylivaltaa pidetä ongelmallisena? Silti luonnontieteilijätkin pitävät tärkeänä, että englanniksi kirjoitettujen tieteellisten artikkeleiden sisällöstä kirjoitetaan populaarimuodossa suomalaiselle yleisölle suomeksi. Keskustelu kuitenkin todisti, että kielikysymykset ovat läsnä myös luonnontieteilijöiden työssä, vaikka niitä ei kohdata eksplisiittisesti päivittäin. Keskustelusta kävi ilmi, että humanistien alojen tutkijat huomioivat kielivalinnassaan usein sitä, mille yleisölle kirjoitus suunnataan.  Humanistisilla aloilla eri kielten käyttöä voivat säädellä myös eri tieteenalojen perinteet. Esimerkiksi ranska on edelleenkin yksi filosofian julkaisukieliä.

Vararehtori Kaisa Miettinen toi puheenvuorossaan esille tieteellisen julkaisujen arviointijärjestelmien, kuten Julkaisufoorumi-hankkeen vaikutuksen tieteen tekemiselle. Vararehtori korosti, että koska hankkeessa luotu kolmiportainen luokitus tulee toimimaan yliopistojen koko tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämässä yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen, Jyväskylän yliopiston tutkijoidenkin on järkevää pyrkiä julkaisemaan artikkeleitaan kakkos- ja kolmostasolle luokitelluissa julkaisuissa.

Keskustelutilaisuuteen osallistuville jäi varmaan sellainen tunne, että keskustelu olisi saanut jatkua vielä kauan. Tapahtuman virittämässä keskustelussa onkin noussut esille mahdollisia uusia paneeliaiheita, esimerkiksi kielikääntäjien ja kielitarkastajien työskentely, josta pyritään jatkamaan keskustelu kielikampusyhteistyön puitteissa ensi keväällä. Myös kansainvälisen julkaisemisen kysymyksistä voisi keskustella lisää.

Panelistit ja päivän tarkempi ohjelma löytyvät osoitteesta http://kielikampus.jyu.fi/tapahtuma/keskustelutilaisuus-tieteen-kieli-verkostoissa-ja-julkaisuissa/

 

Avainsanoina , ,